• Työpukeutumisen kulmakivet

    Seurasiko kukaan muu mielenkiinnolla Hesarin työpukeutumisjutun aiheuttamaa some-keskustelua? Mikäli ette tiedä mistä on kyse, kaikki alkoi kun eräs ammattilainen (selvennettäköön että kyseessä oli nainen) kehotti kaikkia työssäkäyviä naisia pukeutumaan hameeseen, värjäämään hiuksensa, hoitamaan kynsinauhansa ja meikkaamaan kauniisti joka aamu. Koska muuten naista ei oteta tosissaan työpaikalla.

    Sanomattakin selvää, että tälläisillä kommenteilla saa somemaailman vihat niskaansa. Erityisesti kun edellisellä viikolla on nostettu #metoo-kampanjan myötä esiin epäkohta toisensa jälkeen mitä tulee naisten kohteluun. Tämän postauksen tarkoitus ei kuitenkaan feministisen asian ajaminen – moni muu on siihen jo ehtinyt keskustelupalstoilla ja sosiaalisen median kanavissa – vaan haluaisin jatkaa keskustelua keskittymällä ihan vaan työpukeutumiseen.

    Teen itse töitä finanssialalla viestinnän ja sisällöntuotannon parissa. Yrityksen määrittelemä pukukoodi on business casual, paitsi asiakkaita ja isoja pomoja tavatessa, jolloin työntekijöillä on pukupakko. Pukukoodia voi tulkinta monella tapaa, joten päivittäin toimistolla tulee nähtyä koko työpukeutumisen kirjo aina farkuista jakkupukuihin. Ammatikseen kirjoittavien joukosta löytyy persoonallisuus jos toinenkin, ja persoonallisuutta usein ilmaistaan myös pukeutumisen kautta. Luoville ammattilaisille tämä usein sallitaan sen kummemmin mukisematta. Toki ne kaikista luovimmat ja taiteellisimmat varmasti myös hakeutuvat ihan muualle kuin suuryritysten leipiin.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hupparit ja joogapöksyt eivät todellakaan kuulu työpaikalle, ellei kyseessä ole liikunta-alan ammattilainen. Siististi pukeutuva, itsestaan huolta pitävä ihminen antaa huomattavasti osaavamman ja uskottavamman kuvan itsestään ja yrityksestä kuin suoraan sängystä revitty sankari.

    Työpukeutumisen ei silti tarvitse olla vaikeaa tai epämukavaa. Oman työvaatekaappini kulmakiviä ovat mustat, harmaat  ja tummansiniset alaosat (hameet ja housut) yhdessä puseron, kauluspaidan tai neuleen kanssa. Hyvin istuva jakku on vielä haussa. Kauniisti istuva, siisti takki täydentää ammattimaista asua ulkona liikkuessa. Kenkien puolesta tykkään avokkaista toimistolla, joskin toisinaan nilkkurit tai ballerinat pysyvät jalassa koko päivän.

    Samantyyppistä peruskaavaa näkyy noudattavan suurin osa työkavereistanikin. Tummia farkkuja näkyy toimistolla siistimpien yläosien kanssa jonkin verran, samoin siisteja arkimekkoja. Tuttujen työkavereiden kanssa hommia tehdessä kukaan ei välitä käytätkö housuja vai hameita, mutta eipä sitä ole voinut olla huomaamatta, että tärkeämpiin tapaamisiiin suunnatessa naisilla on järjestäin hame tai mekko, korkeat korot ja huulipunaa..

    Tiedä sitten onko tässä kyse muiden (miesten) asettamien odotusten täyttämisestä, vai ihan puhtaasti siitä, että naisella itsellään on itsevarmempi olo korkojen päällä tai punaa huulissaan. Itse koen oloni varmemmaksi ja uskottavammaksi hame päällä ja korkokengät jalassa. En koe tarvetta piilotella naiseuttani, töissä tai missään muuallakaan. Haluan työpukeutumisessanikin tuoda esille parhaita puoliani ja kokea oloni viehättäväksi ja mukavaksi. En pukeudu näin miellyttääkseni ketään, mutten myöskään halua pukeutua telttaan tai vaikka housuihin siksi, että joku voisi väärinymmärtää mitä pukeutumisellani viestitän. Jokainen pukeutukoon juuri niinkuin itse parhaaksi kokee, työpaikan ohjeita noudattaen.

    Toinen seikka, joka Helsingin Sanomien artikkelissa nostettiin useaan otteeseen esiin oli se, miten suomalaisten työpukeutuminen on valovuosia muuta Eurooppaa jäljessä. En millään jaksa uskoa, että tämä olisi totta. Suomen kaduilla näkee nykyään varsin hyvin pukeutunutta väkeä. En tosin ole teinivuosien kesätöitä lukuunottamatta ollut Suomessa töissä, eli en ole päässyt tekemaan empiiristä tutkimusta aiheesta. Olisikin mielenkiintoista kuulla millaisia kokemuksia teiltä löytyy työpukeutumisesta Suomessa tai muualla!

    Tämän postauksen myöta haluan haastaa kaikki kertomaan ja jakamaan kuvia omasta työpukeutumisestaan. Mitä puit päälle tänään?

  • Hääseurueen miesten puvut

    Kaason ja morsiusneitojen mekot ovatkin täällä jo vilahtaneet, mutta nyt on aika tuutata eetteriin sneak peekia myös hääseurueen kaksilahkeisten asuista. Sulhasella on siis kanadalaiseen tyyliin best man, jonka lisäksi alttarilla seisoo neljä muuta läheistä ystävää, eli groomsmen.

    Olin alkuun hieman huolissani siitä, että metsästämme sulhaselle ja muille pojille vaatetta vielä päivää ennen häitä, mutta olen saanut positiivisesti yllättyä heidän innostaan miettiä häätyyliä jo nyt. Selvää siis on, että kaikki miehet tulevat pukeutumaan tummansiniseen pukuun ja valkoiseen paitaan. Sulhanen erottuu muista komeista miehistä paidan (ja puvun?) erilaisella leikkauksella sekä erilaisella solmiolla. Best man erottuu groomsmeneista siinä mielessä, että hänen paidassaan on sama leikkaus kuin sulhasella ja solmio on hieman erilainen mutta saman teeman mukainen kuin muilla miehillä.

    O on ravannut Englannissa pitkin kevättä, ja edelliseltä reissulta kotiutuessaan tuliaisten joukosta löytyi häitä varten teetätetty kauluspaita, uudet kengät, ja seurueen miesten solmiot. Kaikkien puvut hankitaan Suit Supplysta, josta on hyviä kokemuksia jo entuudestaan. Tämä liike löytyy sekä Hollannista, Englannista että Kanadasta, eli kaikista niistä maista joissa sulhasen tärkeät miehet asuvat.

    Sulhanen uhosi etten saa nähdä hänen asuaan ennen häitä, joskin pieniä palasia ja informaatiota on luvattu. Mielestäni on kiva saada muuten niin naisvoittoisiin hääblogeihin ajoittain juttua myös miesten vaatteista ja häätyylistä, joten tarkoituksenani on esitellä täällä yksityiskohtia ja ajatuksia aina sitä mukaan kun tiedonmurusia kantautuu morsiamelle saakka. Meinasin myös kysellä josko saisin miehen mukaan kirjoitushommiin, jos sieltä irtoaisi vaikka tyylivinkkejä tai ajatuksia hääsuunnittelusta. Taitaa tosin olla helpommin sanottu kuin tehty..

  • Mitä mies tietää hääpuvusta

    Suhteemme kaksilahkeinen ei ole se stereotyyppinen mies joka ei ymmärrä mitä eroa on hameella ja mekolla. Päinvastoin. O:lla on hyvä maku, ja konsultoin häntä mielelläni mitä tulee vaatteisiin ja pukeutumiseen. Yritinkin udella miehen mieltymyksiä ennen hääpukuostoksille lähtöä, mutten saanut herrasta irti oikein minkäänlaista mielipidettä. Ainoa vastaus kyselyihini oli: ”you’ll be beautiful in anything”. 
    Ei siis auttanut muu kuin lähteä sovittelukierrokselle ja lopulta valita puku aivan täysin omien mieltymysten mukaan. Olen halunnut näyttää pukuni miehelle siitä asti kun sen kotiin kannoin, mutta vielä pitäisi malttaa kuusi kuukautta. On ollut ihan mahdottoman vaikeaa olla esittelemättä mekkoa! Sulhoni ilmoitti jo heti kättelyssä ettei halua nähdä vilaustakaan mekostani ennen kuin kävelen kohti alttaria, joten olen huolettomasti voinut jättää kaunokaisen vaatehuoneeseen roikkumaan. Hääpuku on kuitenkin tullut puheeksi muutamaan otteeseen, ja olen saattanut tehdä pieniä paljastuksia aiheeseen liittyen.

    Mitä sulhanen sitten tietää hääpuvusta?
    .. se on valkoinen
    .. siinä on laahus
    .. tulen käyttämään huntua
    .. puku pitää vielä käyttää ompelijalla

    Lisäksi ilmoitin jo ennen ostoksille lähtöä etten halua ballgown-tyylistä mekkoa, ja luulen, että olen saattanut myös lipsauttaa jotain hihoista. Yritän kuitenkin olla paljastamatta liikaa!

    Mitä sinun sulhasesi tietää hääpuvustasi?
  • Miehen rooli hääsuunnittelussa

    Niinhän se taitaa useimmiten olla, että me naiset olemme suuremmalla innolla suunnittelemassa ja järjestelemässä häitä jo vuosi(a) ennen varsinaista juhlapäivää. Häät eivät kuitenkaan ole yksinomaan morsiamen prinsessapäivä, vaan koko juhlan pointti on juhlistaa hääparin onnea. Ja pariin kuuluu myös se toinen osapuoli, tässä tapauksessa sulhanen.

    Olen siitä onnekkaassa asemassa, että miestä ei ole pahemmin tarvinnut patistella hääsunnittelun pariin. On nimittäin tullut luettua kauhutarinoita myös siitä, miten sulhasta ei voisi juhlajärjestelyt vähempää kiinnostaa.

    Millainen työnjako meillä on?

     

    Käytännön asioiden hoitaminen on jäänyt aika pitkälti allekirjoittaneen harteille, ihan vain siksi että minun on helpompi hoitaa asioita Suomessa suomeksi kuin miehen, joka ei osaa kieltä. O on kuitenkin ollut koko ajan kulisseissa mukana ideoimassa ja tekemässä päätöksiä. Ollaan lähes kaikesta melkolailla samoilla linjoilla, eli mitään suurempia kompromisseja ei olla jouduttu tekemään, ja molemmat ovat olleet tyytyväisiä valintoihin.

    Askartelusta ja muusta näpertelystä mies ei ole innoissaan, mutta paperijuttujen suunnittelu on mieluisaa hommaa. O piirsi meidän Save the Datet ja viimeisteli homman tietokoneen ääressä. Kuulemma tekee mielellään myös muita samantyyppisiä häähommia. Minun kontolleni sitten jää kaikki missä vaaditaan leikkaamista ja liimaamista. Hyvä työnjako, sillä miehellä on meistä kahdesta selvästi enemmän taiteellista silmää, eikä minua haittaa pieni näpertely.

    Kuten sanottu, suunnitelussa mies on koko ajan mukana. Vaikka minä kirjoitankin sähköpostit niin hotelleille, cateringille kuin juhlapaikallekin, tietää mies missä mennään ja on mukana päättämässä asioista. Menuista keskustellaan yhdessä, samoin kuin juhlapaikan koristelusta ja siitä, mitä hääkuvaajalta toivotaan. Joistain asioista, kuten omasta pukeutumisestaan tai vihkikirkosta miehellä on ollut selvä visio alusta lähtien, siinä missä minä kohauttelen olkiani ja ilmoitan että joojoo katellaan. Aikalailla fifty-fifty tilanne siis.

    Me järjestetään mielellämme myös kaikenmaailman illanistujaisia ja muita, joten osasin jo odottaa että O osallistuu mielellään myös häiden suunnitteluun ja järjestelyihin. Lisäksi, minä olisin ollut valmis karkaamaan vihille ihan kahdestaan ja skippaamaan koko bileet, mutta O:lle isot häät ovat alusta asti kuuluneet suunnitelmiin. Sietää siis jo senkin puolesta osallistua! Ei vaan, kyllä me oikeasti järkätään näitä bileitä sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä. Rehellisesti voin myöntää että häiden suunnittelu on ihan huippukivaa (niin, mähän siis kirjoitan hääblogia, ehkä siitä voi jo päätellä jotain).

    Millaisella innolla muiden miehet osallistuvat häiden tai muiden juhlien suunnitteluun?