• Mitä syödä Amsterdamissa

    Olin nuorempana varsin nirso ruokapöydässä, ja nyrpistelin nenääni kaikelle mikä näytti tai haisi kummalta, jonka rakenne oli ”väärä”. Jätimpä myös syömättä annokset joissa tietyt raaka-aineet tai ruokalajit koskivat toisiaan. Sori vaan äiti, näin jälkeenpäin ymmärrän ettei vika välttämättä ollutkaan ruoassa vaan syöjässä..

    Sittemmin Siperia on onneksi opettanut, ja nykyään olen kaikkiruokainen foodie. Myönnän, että ihan kaikki (kuten simpukat tai mustekala) ei uppoa vieläkään vaikka kuinka olen yrittänyt, mutta noin muuten.

    Yksi ulkomailla ja pitkin maailmaa asumisen parhaita puolia on ollut nimenomaan se, että olen päässyt tutustumaan lukuisten eri maiden ja alueiden ruokakulttuuriin, ja vieläpä autenttiseen sellaiseen. Ensimmäisinä viikkoinani Koreassa asuessa littanoilla metallipuikoilla syömisestä ei meinannut tullut mitään, ja ruokailussa kesti ja kesti. Lisäksi paikallinen ruoka on kaukana siitä mihin olin länsimaissa tottunut. Kummasti se nälkä kuitenkin opetti, ja parin viikon harjoittelun jälkeen puikkojen käsittely lähti sujumaan ja suu (ja vatsa) tottuivat uuteen ruokakulttuuriin.

    Hollantilaiset eivät pääse kehuskelemaan erityisen eksoottisella ruokakulttuurilla, mutta täällä – kuten suomessakin – tunnutaan vähättelevän paikallisia ruokia. Tämänhetkisen asuinmaani maanmiehiä kehaistakseni haluan nostaa esille muutamia paikallisia herkkuruokia.

    Amsterdamin ruokaklassikot

    En taida tietää yhtäkään ravintolaa tai kahvilaa, josta Amsterdamista ei löytyisi borrel haptjes, eli ruokaisia naposteltavia illanviettoon. Omia suosikkejani ovat paikalliset juustot (esimerkiksi Gouda ja Edam ovat molemmat hollannista lähtöisin), sweet chili kastikkeen kanssa tarjoiltavat kaasstengels (juustotikut), läheisesti raakaa jauhelihaa muistuttava ossenworst, sekä hieman kyseenalaisia täytteitä sisältävät bitterballen pallerot ja krokantit.

    Alkukesästä täällä juhlitaan uusien sillien, nieuwe haring, saapumista, vaikka raakaa kalaa tästä maasta löytyy vuoden ympäri. Raaka   silli nautitaan perinteisesti leivän ja sipulin kanssa. Toinen mainitsemisen arvoinen kalaherkku on kibbeling, uppopaistetut kalapalat joita dippaillaan majoneesi- tai tartarkastikkeeseen.

    Kalan lisaksi myyntikojuista kannattaa maistaa hollantilaisia/belgialaisia/ ranskanperunoita, jotka huhun mukaan ovat jopa maailman parhaita. Niiden kanssa tarjottavista kastikkeista puhumattakaan. Myös täkäläisten suosiota nauttivat loempiat, vietnamilaiset kevätkääryleet ovat myös maistamisen arvoisia.

    Hieman eksoottisempiin perinteisiin taas kuuluu Indonesialainen rijsttafel, jäännös Alankomaiden Itä-Intiasta, siirtomaavallan alta. Siis riisia kera lukuisten pienten indonesialaisten annosten. Upea mahdollisuus maistella monenlaisia makuja ja koostumuksia yhdellä istumalla, ja meidän go to vieraiden kanssa.

    Syksyn ja talven klassikoihin taasen kuuluvat lihalla höystetty hernekeitto eli erwtensoep tai snert, sekä lihan, kalan tai kasvisten kera tarjoiltava perunoista ja juureksista tehty muussi, stamppot.

    Makeiden herkkujen kohdalla ei voi olla mainitsematta hollantilaisia pannukakkuja. Perinteisiä ovat sekä suomalaisia lettuja tai ranskalaisia crepeja muistuttavat suuret, ohuet pannukakut, sekä pienet ja höttöiset poffertjesit. Molempia tarjoillaan sekä suolaisen että makean kera, joskin tomusokerilla kuorrutetut letut kuuluvat olevan paikallisten suosikkeja. Näiden lisaksi oma lukunsa on vielä stroopwafle, eli kaksi ohuen ohutta vohvelia liimattuna yhteen karamellikastikkeella.

    Näiden hollantilaisten klassikkoruokien lisäksi listalle joutaisi vielö lukuisia sesonkiherkkuja, mutta jätetään ne tuleviin ruokapostauksiin. Ja nyt kun tiedetään mitä syödä, lupaan jakaa pian vinkkejä siihen missä syödä Amsterdamissa!

  • Käsimatkatavarat (pitkällä) lennolla

    Tässä taloudessa reissataan melko usein. Kokemusta niin matkustamisesta, pakkaamisesta kuin jetlagista selviämisestä siis riittää, ja koska aihe on varmasti ajankohtainen häämatkaa tai muuta reissua suunnittelevalle, haluan jakaa parhaat vinkkini teidän kanssanne.

    Aloitetaan käsimatkatavaroiden pakkaamisesta.

    Kässäreinä saa halutessaan ihan julmetun määrän tavaraa mukaan reissuun, toki nesteitä ja teräviä esineitä koskevat rajoitukset huomioiden. Koneessa sen laukun taikka repun useimmin kuitenkin joutuu tuuppaamaan ylähyllylle, joten pakkaaminen on parasta miettiä sen mukaan. Itse lennän useimmiten pelkillä käsimatkatavaroilla, jolloin pakkaan vaatteet, kengät, sun muut reissuun tarvittavat kamat isompaan, mielellään pyörillä kulkevaan matkalaukkuun. Lisäksi pakkaan mukaan pienemmän repun tai laukun, joka sujahtaa mukavasti edessä olevan penkin alle. Tähän pienempään kassiin pakataan kaikki mitä lennon aikana mahdollisesti tarvitaan, sillä erityisesti puolitoisametrisenä hukkapätkänä huojuvassa lentokoneessa tavaroiden kaivelu ylähyllyltä ei ole herkkua.

    Mitä käsimatkatavaroihin pakataan?

    • Kuulokkeet. Lentokoneessa useimmiten joko tarjotaan kuulokkeita tai ne voi ostaa. Harmi vain, että ne ovat järjestäin äärimmäisen epämukavaa kertakäyttökamaa. Omat kuulokkeet siis mukaan jos mielii katsoa elokuvia tai kuunnella musiikkia lennolla. Myös muu elektroniikka on kiva pitää paikassa jossa se saa vähiten tällejä ja on helposti saatavilla tarpeen vaatiessa.
    • Villasukat. Jotain, mistä aina tunnistaa suomalaiset lentokoneessa. Kengät on kiva potkaista jaloista jo ennen kuin päästään ilmaan, ja villasukat pitävät varpaat lämpiminä vilpoisissa koneissa.
    • Koska koneet tuppaavat olemaan vilpoisia, shaali tai paksu neule/huppari on ehdoton. Pidemmillä lennoilla usein saa myös viltin, mutta torkkuessa niillä on taipumusta valua tai muuten elää omaa elämäänsä, joten on kivempi kietoutua omaan lämpimään huiviin tai mukavaan vaatteeseen.
    • Kirja. Leffat ja torkkuminen alkavat aina jossain vaiheessa kyllästyttää. Rakastan in flight magasineja (ihan oikeasti, mun pitkäaikainen toive on että vielä joskus pääsen kirjoittamaan tälläiseen lehteen!), mutta hyvä kirja on loistava lisä pitkän lennon viihdykkeeksi.
    • Evästä. Moni ei tiedä, mutta lentokoneeseen saa ottaa omat(kin) eväät. Itse usein nappaan mukaan hedelmän ja/tai herkkuja kahvin kaveriksi. Myös vesipullo on hyvä – tyhjänä sen saa viedä turvatarkastuksen läpi, ja lentokentältä löytyy vesipiste jossa sen voi täyttää ennen matkaa.
    • Passi sun muut lippulappuset sekä kynä. Siltä varalta, että joutuu lennolla täyttelemään maahantulolomaketta (tai pelaamaan vaikka ristinollaa). Myös passintarkastus sujuisi paljon kivuttomammin jos jokaisella olisi asianmukaiset dokumentit ojennuksessa jo ennen sinne tiskille siirtymistä.
    • Hammasharja ja -tahna, sekä huuli- ja käsirasva on myös hyvä pitää helposti saatavilla. Lentokoneen ilma on kuivaa, ja varsinkin pitkillä lennoilla jo normaalistikin kuiva ja herkkä iho on kovilla. Pitkien lentojen jäljiltä pieni raikastautuminen tekee terää, tapahtui se sitten lentokentällä vaihtojen aikana tai hotellilla kohteessa. 
    • Bonuksena mainitsen vielä rannekellon. Erityisesti lyhyemmillä lennoilla ja halpalentoyhtiöiden kyydissä tykkään pitää rannekellon mukana menossa, jotta pystyn tarkistamaan paljonko matka-aikaa on jäljellä tai mitähän kello on kotona tai kohteessa. Kaikissa koneissa ei nimittäin ole näyttöä mistä tarkistaa.

    Mitä teidän kässäreistänne löytyy lennolla?

  • Paikallisen vinkit Amsterdamiin

    Amsterdam on aivan mielettömän kaunis kaupunki. Kilometritolkulla kapeita vanhoja taloja tiiviissä riveissä, satoja kanaaleja siltoineen, lukuisia kiehtovia ravintoloita ja pieniä putiikkeja. Museoita, polkupyöriä, puistoja. Ne kuuluisat tulppaanitkin kohta kukkivat, mikä tietää sitä, että turistien määrä vähintäänkin tuplaantuu talvikauden jälkeen. Reilun puolen vuoden kokemuksella haluan jakaa listan muutamista omista suosikeistani ja vinkeistäni kaikille Amsterdamiin reissua suunnitteleville. Tai ainakin kasvattamaan reissukuumetta, jos ei muuten!

    Suomestahan tänne lentää hyvinkin näppärästi, pari tuntia Finnairin tai KLM sinisin siivin. Tässä keväällä myös Transavia ja Norwegian aloittavat suorat lennot Helsingistä, mikä toivottavasti vaikuttaa positiivisesti myös lentojen hintaan. Koska Schiphol nyt sattuu olemaan yksi Euroopan vilkkaimpia kenttiä, yhteydet myös muualle maailmaan ovat erinomaiset, jos joku sattuu saapumaan muualta kuin Suomesta tai haluaa ehkä jatkaa Hollannista pidemmälle.

    Lentokentältä keskustaan pääsee näppärästi junalla, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa polkupyörään tai ihan vaikka vain kävelyyn. Varoitettakoon kuitenkin, että Hollannissa on ihan uskomaton määrä pyöriä. Fillareiden määrän ymmärtää todella vasta kun sen näkee ja kokee. Omaksi ja kanssaelävienne parhaaksi en voi alleviivata tarpeeksi sitä, että pidätte huolen että pysytte poissa pyöräteiltä. Paitsi jos otatte pyörän allenne, mitä suosittelen lämpimästi. Vaikka pyöräliikenne saattaa alkuun vaikuttaa kaaottiselta, on se lopulta helpoin, nopein ja mukavin tapa liikkua Amsterdamissa.

    Omat suosikkinaapurustoni

    De Pijp: Entinen työläiskortteli, nykyään mahdollisesti Amsterdamin muodikkain naapurusto. Pullollaan ihania putiikkeja ja ravintoloita, minkä lisäksi täältä löytyy kaupungin suurin tori, Albert Cuypmarkt. Suosittelen ehdottomasti.

    Jordaan: Kauniita kanaaleja, kauniita rakennuksia. Alueelta löytyy monta hieman parempaa ravintolaa, kahvilaa ja muuta ihanaa, joskin hintataso saattaa olla hieman muuta kaupunkia korkeampi.

    Nine Streets: Jälleen kerran ihania pikkuputiikkeja ja kahviloita, mainio naapurusto shoppailuun. 

    De Wallen: Punaisten lyhtyjen alue, jonka maamerkkinä on sen keskellä kohoava Oude Kerk, vanha kirkko. Kiireisimmillään viikonloppuiltaisin, mutta vilinää riittää jokaisena vuorokauden aikana. En voi sanoa omaksi suosikikseni, mutta näkemisen arvoinen.

    Museum quarter: Museoita, museoita, museoita. Vondelpark nurkan takana.

    De Plantage: Eläintarha, kasvitieteellinen puutarha ja muutama museo. Ihanan vehreä naapurusto.

    Missä syödä:

    Cafe Het Paleis: Erinomainen kahvila lounaalle tai brunssille aivan keskustassa.

    Cafe Loetje: Kuuluisa pihveistään. Näitä löytyy kaupungista useampi, mutta pöytää joutuu yleensä aina hetken odottelemaan.

    De Portara Via: Kaupungin parhaat pitsat. Näitäkin löytyy parista eri paikasta ympäri kaupunkia, oma suosikkini on De Pijpissa.

    Bierfabriek: Maapähkinöitä pitkin pöytiä ja lattioita, herkullista kanaa ja hyvä valikoima pienpanimo oluita.

    SNCKBR: Puhtaista raaka-aineista tehtyä, oikeasti hyvää ruokaa. Paljon vaihtoehtoja myös kasvissyöjille.

    Torikojut. Kalakojut ovat omia suosikkejani, vietnamilaiset Loempiat tulevat hyvänä kakkosena. Myöskin iltaa istuskellessa suosittelen maistelemaan paikallisia snacksejä, hapjes. Meidän suosikkeihimme kuuluvat bitterballen ja kaasstjengels juusto- ja leikkelelajitelmien lisäksi.

    Missä juoda:


    Huomiottehan että ”cafe”-sana ikkunassa ei rajoita tarjontaa kahviin ja pullaan, vaan viittaa ylimaallisesti mihin tahansa ruoka- tai juomapaikkaan.

    Cafe van Zuylen: Amsterdamin yliopiston humanistisen tiedekunnan vieressä, mahdollisesti siitä syystä yksi meidän vakiopaikkoja. Mukava paikka istuskella joko sisällä tai sään salliessa vilkkaalla terassilla.

    De Plantage: Eläintarhan välittömässä läheisyydestä löytyvä upea kahvila/ravintola. Aina hyvällä tavalla vilkas.

    Cafe Thijssen: Sympaattinen, klassinen ja Amsterdamille tyypillinen istuskelupaikka, josta löytyy myös lautapelejä illan ratoksi. Sekä syntisen hyvää omenapiirakkaa.

    Gollem: Näitä löytyy kaupungista muutama, mukava paikka istua iltaa erityisesti oluen ystäville.

    Brouwerij ’t IJ: Panimo suuressa tuulimyllyssä, Instagram kuvien lisäksi paikasta saa myös hyvää olutta.

    Cafe van Leeuwen: Utrechtstraat:in varrelta löytyy monta hyvää ravintolaa ja pubia, joista tämä on meidän suosikkimme.

    Mitä tehdä:

    Kanaaliristeily: Vaihtoehtoja on lukuisia, aina valokuvakierroksista bileristeilyihin. Mukava tapa nähdä kaupunkia vähän eri perspektiivistä. Lisäksi oppaat osaavat kertoa mielenkiintoisia faktoja ja tarinoita kaupungista, mikä antaa reissulle vähän enemmän sisältöä.

    Museot: Museoita löytyy jokaiseen makuun. Hollannissa pidempään viihtyville suosittelen lämpimästi museokorttia, joka on voimassa vuoden ja jolla pääsee ilmaiseksi lukuisiin museoihin ympäri Hollantia.

    Albert Cuypmarket: Kaupungin suurin tori De Pijpissa. Katuruokataivas ja muutenkin ihana kierreltävä – me haetaan täältä usein niin tuoretta kalaa kuin kukkiakin.

    Oudemaanshuisportin kirjakuja: Amsterdamin yliopiston yhteydestä löytyy katettu kuja täynnä käytettyjä kirjoja. Lukutoukan taivas.

    Artis: Yksi Europan vanhimpia eläintarhoja. Pari tuntia kuluu äkkiä apinoita ja kirahveja ihmetellessä.

    Vondelpark: Kaupungin suurin puisto. Kesällä täpötäynnä ihmisiä. Jos pyöräily kaupungin vilinässä ei nappaa mutta haluat sanoa pyöräilleesi Amsterdamissa, Vondelpark on hyvä paikka ruksia tämä listalta.

    Loppusanat: Olen asunut Amsterdamin keskustassa vasta reilun puolivuotta, ja nämä suositukset perustuvat nimeonmaan omiin kokemuksiin tältä ajalta. Keskustan ulkopuolelta ja muista naapurustoista löytyy aivan varmasti lisää kaikkea mahtavaa, enkä malta odottaa että pääsen tutustumaan minulle vielä tuntemattomampiin kaupunginosiin! Tällä listalla pääsee kuitenkin jo hyvään alkuun Amsterdamissa.

  • Lumiloma Ottawassa

    Kulunut viikko on ollut blogissa hieman tavallista hiljaisempi arjen yllättäessä. Kuten ehkä tiedättekin, häiden järjestämisen ja bloggailun ohella teen parhaillaan maisterivaiheen opintoja ja vielä oikeita töitäkin – kaikki asioita joihin saisi helposti upotettua tuntikausia päivittäin. Näiden päälle pitäisi toki vielä harrastaa liikuntaa, laittaa ruokaa ja hoitaa niin parisuhdetta, kotia kuin sosiaalista elämääkin. Onnistuin loppuvuodesta luomaan melko hyvän rutiinin arjen pyörittämiseen, mutta auta armias kun alkuvuoteen osuneet yllättävät matkat ja työmatkat pääsivät sekoittamaan pakkaa! Nyt on koko kalenteri sekaisin ja tuntuu että kaikki laahaa jäljessä!

    Jokatapauksessa, kuten otsikosta jo kuuluukin, vietimme juuri aivan ihanan talvisen viikon Kanadan pääkaupungissa Ottawassa. Reissu tuli eteemme täysin yllättäen, mutta pakko oli lähteä. Päästiin viettämään aikaa O:n perheen kanssa, hoidettiin asioita ja nautittiin paukkupakkasista ja lumisista maisemista. Mies joutuu jäämään Kanadaan vielä muutamaksi viikoksi kun taas allekirjoittanut palaa Amsterdamiin arkiseen aherrukseen ja rutiinien uudelleenrakentamiseen. Toivottavasti tämä alkaa näkyä myös aktiivisuutena blogin puolella – täällä taustalla on nimittäin koko ajan pyöritelty niin jännittäviä yhteistyökuvioita kuin kirjoiteltu luonnoksiin postauksia hääjuttujen etenemisestä!
    Oma viikkoni Ottawassa oli jälleen ihana, ja haluankin jakaa muutaman tärpin myös teidän kanssanne. Jos ei lumilomaa Kanadaan ole tiedossa, näitä vinkkejä voi mainiosti soveltaa myös Suomen talveen!

    •  Luistelu ja Rideau Canal. Rideaun kanava muuttuu talvisin maailman suurimmaksi luistinradaksi kun Ottawan Ottawa-jokeen yhdistävä kanava jäätyy. Luistinradasta pidetään hyvää huolta ja sen varrelta löytyy niin kaakao- kuin Beaver Tail-pisteitä, ja löytyypä matkanvarrelta myös ”salaisia”, lämmittettyjä pukukoppejakin niin ettei tarvitse sitoa luistinten nauhoja sormet kohmeessa.
    • NHL. Ottawa Senators on pelannut varsin mainiosti tällä kaudella, ja vaikkei pelaisikaan on NHL peleissä aina hyvä tunnelma. Jostain syystä pelit on livenä vielä paljon parempia kuin telkkarista katsottuna.  
    • Lumikenkäily, hiihto ja muu ulkoilu. Puistoa ja kaunista luontoa piisaa, ja oman kokemuksen perusteella voin sanoa että lumikenkäily käy treenistä! Tosin ilman lumikenkiä hangessa tarpominen se vasta rankkaa onkin.. 
  • Vihkisormusostoksilla Antwerpenissa

    Kuten jo aiemmin ehdinkin mainita, vietimme vastikään viikonlopun Euroopan timanttipääkaupungissa Antwerpenissa, Belgiassa. Nyt olisikin jaossa muutama vinkki kaikille keitä kyseinen kaupunki saattaisi kiinnostaa!

    Me olimme puhuneet viikonloppureissusta Belgiaan jo hyvän aikaa, mutta lopulta junaliput ostettiin vasta saman viikon keskiviikkona. Amsterdamista Antwerpeniin menee suoralla junayhteydellä reilu tunti, ja useammalla vaihdolla (aka edullisemmalla junalla) reilu kolme tuntia. Me lähdimme reissuun perjantaina töiden jälkeen, ja palasimme kotiin sunnuntaina alkuillasta.

    Yksi suurimpia syitä kohteen valinnassa oli se, että tarkoituksena oli käydä kiertelemässä koruliikkeitä vihkisormusostosten merkeissä. Antwerpenissa on kuuluisa Diamond District, josta löytyy loputtomalta tuntuva määrä koruliikkeita ja näyteikkunoiden kimallusta. Moni suuntaakin kaupunkiin nimenomaan timanttiostoksille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaiken maailman hämäräheikkejä riittää. Suosittelenkin pitämään järjen mukana päässä, tutustumaan Antwerpenin kaupungin listaukseen luotettavista liikkeistä ja jättämään ostokset tekemättä jos hälytyskellot alkavat soida! Kaikesta siitä kimalluksesta menee herkästi pää pyörälle, joten muistakaa ottaa ihan rauhassa ja pitää välillä taukoa liikkeistä ruoan ja juoman (tai vaikka belgialaisen suklaan tai vohveleiden) merkeissä.

    Olen itse käynyt Antwerpenissa kerran aiemminkin, mutta tällä kertaa O hoiti kaikki varaukset ja taustatyöt kohteeseen liittyen. Majoituimme ihanassa Hotel ’T Sandtissa Antwerpenin vanhassa kaupungissa. Kyseessä on pieni boutique hotelli, jossa meillä oli aivan mielettömän sympaattinen vanhanaikainen ja valtavan kokoinen huone. Äänet kuuluivat naapurihuoneista läpi vähän turhan hyvin, mutta muuta pahaa sanottavaa paikasta ei ole. Hotellin aamupalalle taasen on annettava täydet pisteet: kattava valikoima, johon kuului muunmuassa hedelmäsalaattia ja tuoretta, vielä lämmintä leipää!

    Nähtävyyksien puolesta meillä ei ollut suurempia suunnitelmia, joten pyörimme hyvän aikaa Onze-Lieve-Vrouwekathedraal:in liepeillä, ja vanhankaupungin pikkukujilla, minkä lisäksi vierailimme MAS-museossa. Museon katolla on upea näköalatasanne koko kaupungin yli, ja sinne muuten pääsee liputta! Muutenkin museo oli tosi mukava, sopivan pieni ja näyttelyt kivasti rakennettu ja jaoteltu.

    Ravintoloista suosittelen lämpimästi Gollemin Beers and Burgers:iä, josta saa nimensä mukaan olutta ja hampurilaisia, sekä MAS:in kupeessa sijaitsevaa Roest:ia, jossa ruoka ja sisustus olivat molemmat aivan mielettömiä.

    Ja mitä niihin vihkisormuksiin tulee, jäi ne meiltä tälläkertaa ostamatta. Viihdyimme mainiosti ikkunaostoksilla ja saimme inspiraatiota erityisesti miehen sormukseen, mutta jäimme vielä miettimään. Niinhän siinä sitten kävi, että tällä viikolla Suomessa työmatkalla käydessäni löysin unelmieni vihkisormuksen! Odotan malttamattomana että pääsen sen esittelemään myös täällä blogin puolella!

  • Kiintiövaraus hotelliin

    Puolet vieraistamme saapuu juhlimaan häitämme ulkomailta, ja suuri osa suomalaisistakin tulee ihan muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niin hääparin kuin monen vieraankin täytyy miettiä majoitusratkaisuja Helsinkiin yhdestä yöstä aina kokonaiseen viikkoon.

    Haluamme tehdä reissusta vieraille mahdollisimman helpon ja mukavan, koska jo toiselle puolelle maailmaa (tai Suomea) matkustaminen on ihan valtavan paljon pyydetty! Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole varaa kustantaa sadan hengen hotellimajoitusta, joten päädyimme siihen, että teemme kiintiövarauksen pariin eri hintatason hotelliin ja suosittelemme vieraita vilkaisemaan myös airbnbn tarjontaa.

    Itse en ole koskaan aiemmin kiintiövarausta tehnyt, joten kasailinkin pari pientä neuvoa varauksen tekoon niin itselleni muistiin kuin muita auttaakseni. Kiintiövarauksen tekemisessähän alkuun pääsee helposti ihan vain kilauttamalla tai laittamalla sähköpostia haluamalleen hotellille.

    Mitä hotellille sitten kannattaa ilmoittaa jo heti alkuun?

    •  Ajankohta
    • Tarvittavien huoneiden määrä
    • Tarve erikoisjärjestelyille

    Näillä kolmella pääsee jo pitkälle. Vastauksena sain hotelleilta hinnat huoneille (usein päivän hintaa alemmat), tiedon mitä yöpymiseen kuuluu (aamiainen, wifi), sekä ohjeet joiden avulla vieraiden on helppo varata huoneensa juuri meille varatusta kiintiöstä, tiedossa olevilla hinnoilla.

    Tarjouksen saatuaan ei tarvitsekaan muuta kuin hyväksyä tai hylätä, sekä ilmoitella vieraille mistä ja miten huoneita on saatavilla. Helppoa!

    Kiintiöt on nyt hoidettu meidän osaltamme, mutta häitä edeltävän yön majoitus ja hääyön varaaminen morsiusparille on vielä työn alla.. Aiheesta ja aikeista lisää myöhemmin!

  • Häämatkakohteemme

    Tutut – ja ehkä blogin myötä tuntemattomatkin – tietävät että me ollaan O:n kanssa aika liikkuvainen pariskunta. Ollaan asuttu useammassa eri maassa, yhdessä ja erikseen, minkä lisäksi matkustellaan muutenkin keskivertoa enemmän. Nautitaan molemmat reissaamisesta sekä uusien kulttuurien ja maisemien näkemisestä ja kokemisesta. Niinpä myös häämatka on alusta lähtien ollut hyvin korkealla meidän prioriteettilistalla.

    Rehellisesti täytyy myöntää, että meillä oli häämatkakohde tiedossa jo kauan ennen kosintaa.. Muutamat maailmankolkat ovat olleet molempien toivelistalla jo pitkään, mutta kohteet ovat sellaisia että ne vaativat vähän enemmän niin rahallista kuin ajallistakin panostusta. Häämatka on kuitenkin juttu mistä ei haluta pihistellä, ja mikä olisikaan parempaa kuin lähteä pitkään odotetulle matkalle tuoreena avioparina!

    Minne, milloin ja miten pitkään? 

    Häämatkaa suunnitellessa meille oli tärkeää että pääsemme suuntaamaan lentokentälle heti häiden jälkeen. Halutaan tehdä reissusta spesiaali, ja nauttia nimenomaan häämatkasta. Niinpä matkaan lähdetään jo elokuun lopulla, heti häiden jälkeisenä maanantaina.

    Matkakohde on meille molemmille aivan uusi ja itseasiassa hyvin epätyypillinen. Siinä missä normaalisti teemme aktiivisia kaupunkilomia, suuntaamme nyt paratiisisaarelle valkeiden hiekkarantojen ja eksoottisen luonnon äärelle. Häämatkamme nimittäin suuntautuu Intian valtamerelle, tarkemmin sanottuna Mauritiukselle!

    Honeymoon tulee olemaan yhdistelmä auringossa lojumista, luontoseikkailuja, golfia ja pientä luksusta. Maailman parasta seuraa tietenkään unohtamatta. Kuten sanottu, meillä on taipumusta reissata kaupungeissa ja useimmiten vielä suunnataan toinen toistaan kylmempiin kohteisiin. Emme kumpikaan ole vielä koskaan ollut rantalomalla, joten päätettiin että aloitetaan elämä avioparina ihan uusissa maisemissa. Hieman jännittää mitenhän me viihdytään pienellä saarella, mutta jotenkin epäilen ettei tuon paratiisissa vietettävän kahden viikon aikana ehdi kovin pahasti pitkästyä..

    Arvoimme pitkään Mauritiuksen ja Madagascarin välillä, ja pallottelemme edelleen mahdollisuudella yhdistää nämä kaksi saarta. Mikäli suunnitelmat loksahtavat aikataulujen kanssa yksiin, on tavoitteena tehdä jokusen päivän pyrähdys Mauritiukselta Madagascarille. Tämä osuus matkaa on tosin vielä varaamatta, eli vielä on suunniteltavaa!

    Tälläisiä häämatkasuunnitelmia meillä! Millaisia ovat muiden (unelma)kohteet?

  • Mitä kuuluu Amsterdamiin?

    Oikean elämän kiireiden takia blogit ovat viime viikkoina jäänee tavallista vähemmälle, mutta eiköhän tästä pikkuhiljaa palailla hieman aktiivisemmin myös blogimaailman pariin. Häistä höpisemisen sijaan ajattelinkin hieman avata hiljaisuuden syitä, ja kirjoitella pienen tilannekatsauksen siitä, mitä kuuluu Amsterdamiin.

    Ensinnäkin, kaikista suurin syy tähän hiljaiseloon on, että aloitin uudessa työssä! Tällä hetkellä siis käyn luennoilla kahtena päivänä viikossa, teen töitä kolmena päivänä ja viikonloppuisin vielä kirin kouluhommia ajan tasalle. Opiskeluiden loppuun saattaminen on edelleen prioriteettilistan kärjessä, mutta meillä on luentoja kuitenkin niin vähän, että päätin hakea töitä opiskelun oheen. Löysin ihan vahingossa mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen ja haastattelurumban jälkeen vieläpä sain hakemani paikan! Olen duunista todella innoissani, työtehtävät vaikuttavat mielenkiintoisilta ja työkaverit mukavilta. Uusiin rutiineihin opettelu varmasti vie vielä jonkin aikaa, mutta eiköhän elämä tästä kohta taas asetu raiteilleen.

    Töiden alun lisäksi toinen oleellinen syy hiljaisuudelle on ollut se, että O on taas kaupungissa! Mies joutuu edelleen lentämään Amsterdamin ja Toronton väliä muutaman viikon välein, mutta ihanaa päästä taas pian siirtymään kahdesta kodista yhteisen katon alta. Seuraavan reissun jälkeen pitäisi Toronton kodin olla tyhjillään, ja kaikki tavarat kannattuna joko uuteen kotiin tai varastoon.

    Tämä tarkoittaa myös sitä, että ollaan vihdoin kunnolla asetuttu nykyiseen asuntoomme. Ollaan siivottu, järjestelty kotia, hankittu kaikenlaista tarpeellista sekä seikkailtu uudessa naapurustossa ja kaupungissa ihan urakalla. Asumme tällä hetkellä ihan Amsterdamin keskustassa punaisten lyhtyjen kulmalla. Kieltämättä naapurusto ei ole se kaikista mieluisin, mutta ihana asunto ja keskeinen sijainti kompensoivat sopivasti, joten eiköhän me täällä viihdytä vallan mainiosti. Sitä paitsi, Amsterdam on loppujen lopuksi aika pieni kaupunki, jossa pyörä kuljettaa minne tahansa alle puolessa tunnissa.

    Tälläistä tänne. Mites jatkossa, kiinnostaako lukea hääjuttujen lisäksi matkustelusta, ulkomailla asumisesta tai vaikka ihan vain meidän arjesta?