• Juomien todellinen menekki

    Juomamäärien arvailu on yksi häiden haastavimmista laskutehtävistä. Tulevien morsioiden urakkaa helpottaakseni tässä tulee numeroina meidän häidemme todellinen juomamenekki.

    Aloitetaan lyömällä faktat tiskiin. Aikuisia vieraita meillä oli noin 105. Näistä noin puolet olivat sellaisia, jotka mielellään juovat enemmän kuin sen pari lasillista samppanjaa. Baari oli auki kello 17-02, ja koko ilta meni meidän piikkimme. Tästä postauksesta näet tarkan listan varaamastamme juomamäärästä.Samppanjaa häissämme juotiin 34 pulloa, eli yli jäi 6 pulloa. Samppanjat saimme häälahjaksi edesmenneeltä sedältä, ja sitä varattiin tarkoituksella niin paljon kuin ihmiset vain jaksaisivat juoda.

    Ruokailua varten meillä oli varattuna 24 pulloa sekä puna- että valkoviiniä, plus 6 pulloa roseeta mikä lopulta unohtui jääkaappiin ja jäi tarjoamatta. Näistä yli jäi 10 pulloa valkkaria, ja 3 pulloa punkkua. Kahvin kanssa meillä oli aveceina konjakkia ja amarettoa, joita molempia jäi yksi ylimääräinen pullo kun olimme varautuneet kolmeen pulloon per laatu.

    Muista juomista varatuna oli 10 lavaa olutta, joista juotiin 6. Siiderilavoja juotiin kaksi, lonkerolavoja viisi. Kovasta alkoholista meni noin puolet, eli pari pulloa per laatu. Ainoastaan salmari loppui kesken jossain vaiheessa, sillä se oli odotettua suositumpi shottina. Holittomia juomia oltiin varattu reilusti, mutta vähemmälläkin olisi pärjätty sillä kaikkea jäi yli. Parempi tietysti liikaa kuin liian vähän.

    Jäitä kannattaa varata iltaa varten reilusti. Meidän kaksi isoa laatikkoa jäitä pääsivät loppumaan jossain vaiheessa iltaa. Eipä sillä että se olisi menoa haitannut.

    Tässä välissä haluaisin myös kiittää ja kumartaa baarimestarimme suuntaan, sekä kehottaa kaikkia hankkimaan ammattitaitoinen baarimestari pyörittämään baaria häihin. Jouduimme metsästämään baarimikkoa kissojen ja koirien kanssa, mutta se oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista! Baarimestarimme teki mahtavaa työtä drinkkejä sekoitellen ja pitäen koko hommaa silmällä ja juomapolitiikan järjestyksessä. Suunnittelimme muutaman drinkin juomalistan yhdessä baarimestarin kanssa, jonka pohjalta drinkkejä tarjoiltiin vieraille. Toki tilaa jätettiin myös pienelle sooloilulle.

    Juomien riittävästä muttei liiallisesta määrästä kertonee muunmuassa se, että poliisivene käväisi vilkaisemassa mikä meininki, ja muutamat vieraista kokivat elämänsä krapulan seuraavana aamuna. Toisaalta myös holittomat oli huomioitu, eikä kukaan vetänyt överiksi. Hienosti siis meni, vaikka järjestettiinkin ne pahamaineiset ilmasen viinan bileet.

     

     

  • Perjantaipuska aka kukat häissämme

    Kukkiin panostaminen oli itseasiassa miehen toive häitä suunnitellessa ja budjettia laatiessa. Sehän sopi minulle.  Ainoa harmaita hiuksia aiheuttanut asia oli se, että mehän tosiaan asummme itse ulkomailla, minkä lisäksi olimme lähdössä häämatkalle heti häitä seuraavana päiväna. Ei olisi kiva heittää kaikkia ihania kukkia roskikseen illan päätteeksi.

    Asiaa pyöriteltiin ajatuksissa hyvä tovi. Kävimme läpi vaihtoehtoja aina kestokukista mehikasveihin ja reilun kaupan ruusuihin, floristin palkkaamiseen ja äidin kukkamaan nyhtämiseen. Lopulta päätimme jättää homman ammattilaisen osaaviin käsiin.

    Morsiuskimpusta löytyi seuraavaa kukkaa: astilbe europa, eryngium blue dynamite, dianthus caramel, dianthus viper wine, eucalyptus populus, eucalyptus parvifolia, lysimachia Elisabeth, rosa parfum meilland yves Piaget cream, scabiosa black scoop, scapiosa stellata ping pong, symphoricarpos albus, rosa spray white bubbles, rhipsalis cassutha, centaurea cyanus

    Kerroin Kukkakauppa Florannan Hannalle alustavan ideani, ja hän toteutti kaikki suunnitelmamme lähestulkoon ajatuksia lukemalla. Ihan oikeasti! Kukkien suunnittelu hoidettiin olosuhteiden pakosta sähköpostin välityksellä, ja allekirjoittaneen toiveet olivat luokkaa “jotain vihreää ja ehkä kermaa/burgundya/sinistä, vieheet saisivat sulhasen toiveesta olla pienehköt (eikä missään nimessä gerbera daisyä), ja juhlapaikalle kenties vihreän lisäksi jotain hieman vaaleampaa kukkaa’’. Melkein hävettää myöntää, mutta tämähän on siis suora lainaus Hannalle kirjoittamastani sähköpostista..

    Kaason ja morsiusneitojen kimpuissa rosa sweet avalanche, rosa white avalanche, rosa parfum meilland yves Piaget cream, lisianthus rosi white, astilbe, europa, symphoricarpos albus, dianthus caramel, dianthus sand

    Epämääräisistä toiveista huolimatta Hanna rautaisena ammattilaisena ymmärsi juuri eikä melkein mitä ajoin takaa. Morsiuskimppu oli mitoitettu juuri sopivaksi tälläiselle superpienelle morsiamelle, ja kimpun varimaailma ja rento tyyli oli tasan sitä mitä pyysin. Kaason ja morsiusneitojen kimpuissa toistui sama kaunis värimaailma ja tyyli kuin morsiuskimpussa. Myös vieheet olivat niin sulhasen kuin muunkin seurueen makuun sekä tyylin että käytettyjen kukkalajikkeiden puolesta. Erityisesti suosiota keräsi miehen juurista muistuttavan skotlannin kansalliskukan käyttö niin kimpussa, vieheissä kuin juhlapaikallakin. Kukkaratkaisut osuivat siis aivan nappiin!

    Vieheissä: eryngium blue dynamite, sprayrosa jana, chamelaucium white

    Juhlapaikan koristeluun oli varattu vähän kaikenlaista, eikä millään oltaisi osattu asetella kaikkea kauniisti paikoilleen. Onneksi Hanna oli meidän kanssamme laittamassa juhlapaikaa kuntoon hääpäivän aamuna. Kun Merimelojien maja saatiin valmiiksi, meillä oli kukkia maljakoissa, mehikasveja ja yrttejä ruukuissaan, sekä lumimarjaa ja muita oksia ripoteltuina pöydälle “köynnökseksi’’. Näiden kolmen erilaisen elementin yhdistäminen oli aivan täydellinen ratkaisu. Kukkia oli runsaasti ja asetelmat tarpeeksi matalia, että vieraat näkivat helposti ja kuikuilematta niiden yli. Kukkien asettelu oli rento mutta tyylikäs, ja sopi täydellisesti juhlapaikalle ja juhlien luonteeseen. Parasta kukkaratkaisussamme oli se, että vieraat saivat lähtiessään napata mukaansa niin monta ruukkua kuin jaksoivat kantaa! Kukat kävivätkin illan päätteeksi mainiosti kaupaksi, ja moni sai mukaansa ihanan muiston. Itsekin yritin viimeiseen saakka keksiä keinon kantaa muutama pieni mehikasvi kotiin saakka, mutta valitettavasti yritys oli tuhoon tuomittu, ja jouduin hylkäämään omat pienet ruukkuni hotellin vastaanottoon..

    Kuten tästä jo varmasti kävi ilmi, olemme äärettömän tyytyväisiä Florannaan ja Hannan taiteilemiin kukkiin! Tässä on ihan supernainen, uskomattoman taitava ja sydämellinen! Me tiedetään kyllä mistä hankitaan kukat jatkossakin.

    Pahoittelut muuten jos joku saa tarpeekseen näistä palveluntarjoajien hehkutuspostauksista. Ei vaan päästä yli siitä, miten mahtavia tekijöitä onnistuimme löytämään. Meidän hääpäivämme oli todellakin ikimuistoinen, ja siitä menee iso kiitos kaikille niille, jotka olivat mukana järjestelyissä ja/tai juhlissa!

  • Häät Merimelojien majalla

    Upea kalanruotokuvioinen puukatto, iso terassi merelle, sijainti saaressa keskellä Helsinkiä. Kuulostaa melko hyvältä, vai mitä? Kun tähän yhdistetääm vielä kohtuullinen vuokra, mahdollisuus omille ruoille ja juomille sekä joustavuus järjestelyissä, saadaan lopputuloksena jotakuinkin täydellinen juhlapaikka rennoille kaupunkihäille.

    Kuvailin teille juuri häidemme juhlapaikan, Merimelojien majan.

    Alunperinhän tarkoituksenamme oli päästä helpolla (ja huomattavasti kalliimmalla) järjestämällä häät ravintolassa. Merimelojien maja kuitenkin sattumalta osui silmiini jossain juhlapaikkalistauksessa, ja vaikutti sen verran kiinnostavalta että pakkohan sinne oli laittaa sähköpostitiedustelu menemaan. Olimme hääjärjestelyjen suhteen liikenteessa melko myöhään, vasta loppuvuodesta 2016, kun häät oli työn alla loppukesälle 2017. Ehdin jo vakuuttua että pääkaupungin juhlapaikoilta tarjotaan pelkkää eioota kiireisimmälle hääsesongille alle vuoden varoitusajalla. Iloiseksi yllatyksekseni sain kuin sainkin muutaman viikon odottelun jälkeen Merimelojien majan vahtimestarilta viestin, että paikka olisi vielä vapaana mikäli se meitä edelleen kiinnostaa. Ja kiinnostihan se!

    Varattiin juhlapaikka ja maksettiin varausmaksu näkemättä paikkaa koskaan. Majasta löytyy netistä tosi vähän kokemuksia tai kuvia, joten kieltämättä hieman jännitti tehdä näin tarkeä valinta käytännössä sokkona. Onneksi vahtimestari Mariannen kanssa viestittely sujui hienosti koko prosessin ajan, ja saimme aina kattavia vastauksia kuvineen ja kaavioineen ihan kaikkiin kysymyksiimme. Pääsin lopulta tutustumaan juhlapaikkaan keväällä käväistessani Helsingissä työmatkalla, ja kyllähän sen jälkeen pääsi pieni helpotuksen huokaus, vaikka fiilis helmikuisena iltana on hieman erilainen kuin loppukesästä. Mies sen sijaan kävi paikan päällä ensimmäistä kertaa vasta neljä päivää ennen häitä, ja ihastui paikkaan vielä enemmän kuin osasin odottaa. Kesäisemman vierailun päätteeksi olimme molemmat täysin myytyjä.

    Meidan häissämme vieraita oli kaikkiaan 105 plus me, minkä lisäksi paikalla oli kourallinen henkilökuntaa pitopalvelun ja baarimikon toimesta. Tunnelma Merimelojien majalla oli lämmin, muttei kuitenkaan liian ahdas. Ihanteellisessa tilanteessa sää olisi ollut hieman kauniimpi, jolloin olisimme päässeet nauttimaan alkumaljat ulkotiloissa. Tilaa oli kuitenkin (juuri) riittävästi niin alkumaljojen aikaiselle seisoskelulle kuin buffetiin katetulle illallisellekin. Jälkiviisaana on sanottava, että olisi pitäny jättää enemmän tilaa pöytien valiin, sillä kummasti se sali vain näyttää aivan erilaiselta tyhjillään, nätisti katettuna, ja täynnä ihmisiä. Muistetaan tämä sitten seuraavia juhlia järkkäillessä! Illallispöytien ja buffetin lisäksi meillä oli varattu erikseen pöytätilaa baarille ja dj :lle. Ennen myöhäisillan bileosuuden alkamista raivasimme kuitenkin yhden pitkän pöydän pois tieltä, jolloin saimme lisää tilaa tanssilattialle, ja samalla taktisesti pakotimme nuoremman väen ylös tuoleistaan.

    Tanssilattia pysyikin täpötäynnä aina ensimmäisistä valsseista aivan viimeiseen hitaaseen saakka. Allekirjoittanut esimerkiksi ei malttanut poistua tanssilattialta kuin yhden vessareissun tehdäkseen! Vessat Merimelojien majalla ovat toisessa rakennuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että vessareissut takasivat pieniä happihyppelyitä yhdelle jos toisellekin. Meidän häissämme kauniina kesäyöna tämä oli ehdottomasti mahdollisuus ennemmin kuin uhka! Harmaan ja hieman sateisen päivän kääntyessä illaksi myös sääolosuhteet paranivat niin, etta juhlapaikan terassin käyttöaste nousi huomattavasti. Vinkiksi häitään vielä järjestäville: varatkaa illaksi viltteja jos teillä on ulkotiloja käytössänne! Meillä oli korillinen Ikean vilttejä, jotka vaihtoivat omistajaa ahkerasti pitkin iltaa ihmisten haukatessa raitista ilmaa.Yksi huomioitava seikka Merimelojien majan varustelussa on pienenpieni keittiö. Meidän pitopalvelullamme, Keikaus Cateringilla, oli onneksi aiempaa kokemusta samasta juhlapaikasta, joten he tiesivät mitä odottaa ja miten homma sujuu parhaiten näissä tiloissa. Kylmätiloja onneksi löytyi niin että saatiin samppanjat sekä reilusti muita juomia kylmään jo ennen juhlia, ja muuten homma hoitui kylmälaatikoiden ja jäiden avulla. Pakko sanoa etten tiedä mitä oltaisiin tehty ilman meidän upeaa, ammattitaitoista ja positiivista pitopalvelua ja baarimestari!

    Elämämme parhaiden juhlien jälkeen aamuyömme jatkui hääseurueen, läheisten ja loppuun saakka juhlineiden vieraidemme kanssa raivaamalla pahin kaaos juhlapaikalla. Poydat ja tuolit kasaan ja omat tavarat pinoihin. Lyötiin juhlapaikan ovet lukkoon hieman myöhemmin kuin oli alunperin tarkoitus, ja vanhempani palasivat vielä seuraavana aamuna kantamaan omat tavaramme autoon ja siirtämään loputkin tavarat paikoilleen.

    Yhteenvetona siis sanottakoon, etta Merimelojien maja on oiva juhlapaikka häille ja muille tärkeille tilaisuuksille. Ulkoseinät ehkä kaipaavat uutta maalikerrosta, ja niin tuolit kuin pöydäkin ovat muutamaa eri paria, mutta hinta-laatusuhde on kohdallaan, ja maja tarjoaa upeat puitteet rennoille juhlille keskellä kaupunkia. Niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin vieraamme ihastuivat majan puupintoihin, seinää koristavaan kanoottiin ja terassilta aukeaviin maisemiin. Emme olisi voineet kuvitellakaan parempaa paikaa häillemme!

    Lämmin kiitos Merimelojille ja erityisesti vahtimestari Mariannelle!

    Kuvat Ida Lohela

  • Hääpäivän aamu juhlapaikalla

    Olen miettinyt pääni puhki sitä, mistä ihmeestä aloittaa hääpäivän purkaminen. Moni kanssabloggari on jakanut päivän osiin kronologisessa järjestyksessä, mikä on vaikuttanut ihan toimivalta systeemiltä. Kärsimättömänä ihmisenä koen tälläiset sarjat tuskallisen hitaana ratkaisuna, ja olisi ihana vain heittää kaikki kerralla eetteriin. Harmi vain asiaa on niin paljon että pakkohan tätä on paloitella helpommin nieltäviin osiin. Blogissa tullaan siis näkemään osia päivästä teemoittain, jotakuinkin aikajärjestyksessä.

    Tarinamme alkaa hääpäivän aatosta, jonka vietimme pelaamalla tiukan jalkapallo- ja mölkkyturnauksen sateisessa Kaivopuistossa kaikkien kynnelle kykenevien vieraiden kanssa. Intensiivisten otteluiden jälkeen suuntasimme Allas Sea Poolille seurustelemaan, saunomaan ja uimaan kukin mieltymystensä mukaan. Iltapäivä ja ilta onnistui yli odotusten, ja ulkomaalaiset vieraamme ihastuivat kovasti Helsingin keskustasta löytyvään merikylpylään. Positiivista palautetta saimme paikan lisäksi myös mahdollisuudesta päästä tapaamaan ja vaihtamaan kuulumisia niin vanhojen kuin uusienkin tuttujen kanssa. Eli jos mietitte pre-wedding tilaisuuksien järjestämistä, niin täältä lähtee iso peukku idealle!Harjoitusillallisen korvikkeen jälkeen jatkoimme O:n kanssa yöksi eri osoitteisiin. Mies suuntasi hääyöhotellillemme Scandic Parkiin, kun taas allekirjoittaneelle löytyi paikka siskonpedissä morsiusneidon luota. Valittiin järjestely siksi, että tiesin tyttöjen aamun alkavan aikaisin, ja epäilin etten ehkä nukkuisi kovin hyvin. Toisin kävi, ja nukuin kuin tukki koko yön!

    Tyttöjen aamu tosiaan alkoi heti kahdeksalta aamulla kampaajalla, josta siirryimme juhlapaikalle laittamaan paikkoja kuntoon. Aikataulu oli melko tiukka, sillä pääsimme juhlapaikalle ensimmäistä kertaa tasan 5 tuntia ennen vihkimistä. Tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa aiheuttanut sen suurempaa stressiä, vaan oli oikeastaan ihan mukava että oli muutakin puuhaa kuin vain tuijottaa kelloa ja pyöritellä peukaloitaan.

    Koristelumme jätettiin tarkoituksella minimalistisiksi. Luotimme kauniin juhlapaikan, kukkien ja kattauksen yhdistelmän tekevän tarpeeksi, ja ollaan äärimmäisen tyytyväisiä lopputulokseen. Juhlapaikalla meidän morsiusseuruetta oli auttamassa niin Florannan Hanna kuin Keikaus cateringin leiditkin, minkä lisäksi sekä baarimikko että DJ kävivät laittamassa omat pisteensä kuntoon. Tällä tehotiimillä homma sujui tosi jouhevasti. Pientä jännitystä paikan kuntoon laittamiseen tosin toi se, että poikien piti tulla kantamaan meille pöytiä ja tuoleja, ja samalla tuoda pöytäliinat ja paperituotteet, mutta jotenkin huithapelit onnistuivat missaamaan tämän osuudeen aivan täysin ja ilmestyivät paikalle tunti alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.. Onneksi sentään löysivät kirkolle hyvissä ajoin!

    Kun juhlapaikka saatiin kuosiin, vedettiin me mekot päälle ja tehtiin viime hetken fiksauksia meikkiin ja mekkoihin. Muunmuassa allekirjoittaneen hääpukua jouduttiin yllättäen kohentamaan neulan ja langan avulla vielä hääpäivän aamuna – jaiks! Puoli tuntia ennen vihkimistä saatiin kuitenkin kaikki siihen malliin että päästiin hyvillä mielin hyppäämään Kovasen taksin kyytiin ja suuntaamaan kohti kirkkoa.

    Alin kuva Ida Lohela, muut Felix Reichardt.

  • Ensimmäistä kertaa juhlapaikalla

    Ette ehkä tiedäkään, mutta allekirjoittanut on parhaillaan Helsingissä työmatkalla! Koska vapaa-aikaa ehtii kuitenkin töiden lomassa viettämään, on se vietetty häitä järjestellen. Häihin liittyvät tapaamiset jatkuvat vielä parina tulevana päivänä, joten materiaalia muutamaan aiheeseen liittyvään postaukseen lienee tiedossa.

    Tämän päivän ohjelmaan kuului pikavisiitti kuvailemassa Tuomiokirkkoa, sekä ensimmäinen vierailu juhlapaikallamme Merimelojien majalla. Netissä jaetut kuvat kyseisestä paikasta ovat kieltämättä kiven alla, mutta juhlapaikalta saadun materiaalin ja Googlen haun perusteella uskaltauduimme varaamaan paikan siellä koskaan käymättä. Kieltämättä oli aika jännää kävellä juhlapaikalle johtavaa siltaa, osin siksi ettemme ole aiemmin edes tiennyt paikan olemassaolosta, mutta myös siksi että häät alkavat koko ajan tuntua todellisemmilta!
    Tila on toki talvella hieman eri näköinen kuin loppukesästä, mutta vierailun perusteella uskallan väittää että kyllä me tuolla viihdytään. Kuten sanottu, tilassa viehättää erityisesti mahdollisuus istuttaa kaikki vieraat samaan tilaan, terassi meren äärellä, ja mökkimäinen fiilis. Majan vahtimestari oli erittäin ystävällinen ja vastaili avuliaasti kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Viestittely puolin ja toisin on sujunut mainiosti koko prosessin ajan, joten hyvillä mielin jään suunnittelemaan juhlia etäältä.

    Paikan päällä nappailtiin kuvia ja videoita niin sisältä kuin ulkoakin, ja kartoitettiin niin pöytien kokoa kuin koristelumahdollisuuksiakin. Vessoja on juhlapaikalla valitettavan vähän, minkä lisäksi ne ovat erillisessä rakennuksessa, mikä saa toivomaan kaunista säätä vielä entistä enemmän. Kaikkiaan tila on muutenkin aika alaston, eli ehdottomasti pientä somistusta tiedossa. Uskon kuitenkin että parin ammattilaisen sekä näppärän hääseurueen kanssa saadaan juhlapaikka laitettua – varaustilanteen mukaan joko edellisenä iltana tai samana aamuna. Peukut pystyyn edellisen illan suhteen!

  • Missä häät pidetään?

    Meidän kohdallamme juhlapaikan valinnassa suurimmat haasteet ovat olleet suurehko vierasmäärä, vieno toive keskeisestä sijainnista, sekä se, että järjestämme häitämme etänä toisesta maasta. Emme ole itse päässeet paikanpäälle tutustumaan potentiaalisiin juhlapaikkoihin, vaan olemme joutuneet luottamaan  sähköpostikeskusteluihin, Googlen hakutuloksiin, sekä tuttujen ja tuntemattomien kokemuksiin.

    Pitkän aikaa tarkoituksenamme oli viettää ravintolahäät Helsingin keskustassa, jolloin järjestelyt hoituisivat helposti ja mukavasti myös etänä. Meillä oli jo pari ravintolaa valittuna, ja pohdimme niiden välillä. Kelkka hääpaikan suhteen kuitenkin kääntyi yllättäen aivan täysin.

    Pitkän hiljaisuuden jälkeen sain nimittäin sähköpostia Merimelojien majalta, josta ilmoitettiin että meidän hääpäivämme olisi vielä vapaana. Paikkaan mahtuu 120 henkeä, ja omat ruoat ja juomat ovat sallittuja. Sijaintikaan ei ole ollenkaan hullumpi. Ei muuta kuin Google laulamaan. Teimme tutkimusta ja kävimme O:n kanssa läpi ajatuksiamme ja toiveitamme juhliin liittyen. Loppujen lopuksi tulimme yksimielisesti siihen lopputulokseen että Merimelojien maja sopii mainiosti meidän häidemme viettoon.

    Mikä sitten painoi vaakakupin Merimelojien majan eduksi? Ensinnäkin, meille oli tärkeää että saamme kaikki vieraat samaan tilaan (tämä oli ongelma esimerkiksi kartanoiden kanssa, sillä emme halua ripotella vieraita moneen huoneeseen). Lisäksi tuomalla oman pitopalvelun ja juomat pääsemme vaikuttamaan tarjoiluihin huomattavasti enemmän kuin ravintolassa. Toki päätökseen vaikutti myös se, että omien juomien myötä kuluissa säästyy pitkä penni.

    Koristeluiden osalta taas paikka vaatii hieman enemmän laittoa kuin vaihtoehtoina olleet ravintolat, mutta luotan siihen, että valkoiset pöytäliinat, tunnelmavalaistus ja kukat tekevät jo paljon. Majan puinen sisustus ja suuret ikkunat näyttävät kuvien perusteella kauniilta, minkä lisäksi olen innoissani terassista jolta aukeaa näkymä merelle. Ravintolahäitä suunnitellessa hieman harmitti ettei kovin monessa paikassa ollut mahdollisuutta siirtyä välillä ulkoilmaan haukkaamaan happea, sillä onhan se ihana päästä nauttimaan myös kesäilloista sään salliessa!

    Postauksen kuvat on lainattu Merimelojien omilta nettisivuilta. Toivottavasti ehditään jossain vaiheessa itsekin paikan päälle tutustumaan tiloihin, mutta jos pahalta näyttää, niin lähetetään kätyrit (aka morsiusneidot) meidän sijastamme ottamaan kuvia ja mittoja ja kyselemään lisätietoja. Ollaan innostuttu muuttuneista suunnitelmista viime päivinä ihan hurjasti, mikä on tuonut ihan uudenlaista potkua ja mielenkiintoa hääsuunnittelua kohtaan.