• Hääpäivän aamu juhlapaikalla

    Olen miettinyt pääni puhki sitä, mistä ihmeestä aloittaa hääpäivän purkaminen. Moni kanssabloggari on jakanut päivän osiin kronologisessa järjestyksessä, mikä on vaikuttanut ihan toimivalta systeemiltä. Kärsimättömänä ihmisenä koen tälläiset sarjat tuskallisen hitaana ratkaisuna, ja olisi ihana vain heittää kaikki kerralla eetteriin. Harmi vain asiaa on niin paljon että pakkohan tätä on paloitella helpommin nieltäviin osiin. Blogissa tullaan siis näkemään osia päivästä teemoittain, jotakuinkin aikajärjestyksessä.

    Tarinamme alkaa hääpäivän aatosta, jonka vietimme pelaamalla tiukan jalkapallo- ja mölkkyturnauksen sateisessa Kaivopuistossa kaikkien kynnelle kykenevien vieraiden kanssa. Intensiivisten otteluiden jälkeen suuntasimme Allas Sea Poolille seurustelemaan, saunomaan ja uimaan kukin mieltymystensä mukaan. Iltapäivä ja ilta onnistui yli odotusten, ja ulkomaalaiset vieraamme ihastuivat kovasti Helsingin keskustasta löytyvään merikylpylään. Positiivista palautetta saimme paikan lisäksi myös mahdollisuudesta päästä tapaamaan ja vaihtamaan kuulumisia niin vanhojen kuin uusienkin tuttujen kanssa. Eli jos mietitte pre-wedding tilaisuuksien järjestämistä, niin täältä lähtee iso peukku idealle!Harjoitusillallisen korvikkeen jälkeen jatkoimme O:n kanssa yöksi eri osoitteisiin. Mies suuntasi hääyöhotellillemme Scandic Parkiin, kun taas allekirjoittaneelle löytyi paikka siskonpedissä morsiusneidon luota. Valittiin järjestely siksi, että tiesin tyttöjen aamun alkavan aikaisin, ja epäilin etten ehkä nukkuisi kovin hyvin. Toisin kävi, ja nukuin kuin tukki koko yön!

    Tyttöjen aamu tosiaan alkoi heti kahdeksalta aamulla kampaajalla, josta siirryimme juhlapaikalle laittamaan paikkoja kuntoon. Aikataulu oli melko tiukka, sillä pääsimme juhlapaikalle ensimmäistä kertaa tasan 5 tuntia ennen vihkimistä. Tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa aiheuttanut sen suurempaa stressiä, vaan oli oikeastaan ihan mukava että oli muutakin puuhaa kuin vain tuijottaa kelloa ja pyöritellä peukaloitaan.

    Koristelumme jätettiin tarkoituksella minimalistisiksi. Luotimme kauniin juhlapaikan, kukkien ja kattauksen yhdistelmän tekevän tarpeeksi, ja ollaan äärimmäisen tyytyväisiä lopputulokseen. Juhlapaikalla meidän morsiusseuruetta oli auttamassa niin Florannan Hanna kuin Keikaus cateringin leiditkin, minkä lisäksi sekä baarimikko että DJ kävivät laittamassa omat pisteensä kuntoon. Tällä tehotiimillä homma sujui tosi jouhevasti. Pientä jännitystä paikan kuntoon laittamiseen tosin toi se, että poikien piti tulla kantamaan meille pöytiä ja tuoleja, ja samalla tuoda pöytäliinat ja paperituotteet, mutta jotenkin huithapelit onnistuivat missaamaan tämän osuudeen aivan täysin ja ilmestyivät paikalle tunti alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin.. Onneksi sentään löysivät kirkolle hyvissä ajoin!

    Kun juhlapaikka saatiin kuosiin, vedettiin me mekot päälle ja tehtiin viime hetken fiksauksia meikkiin ja mekkoihin. Muunmuassa allekirjoittaneen hääpukua jouduttiin yllättäen kohentamaan neulan ja langan avulla vielä hääpäivän aamuna – jaiks! Puoli tuntia ennen vihkimistä saatiin kuitenkin kaikki siihen malliin että päästiin hyvillä mielin hyppäämään Kovasen taksin kyytiin ja suuntaamaan kohti kirkkoa.

    Alin kuva Ida Lohela, muut Felix Reichardt.

  • Ensitunnelmat avioparina

    Palasimme juuri häämatkaltamme Mauritiukselta, ja nyt olisi edessä paluu arkeen täällä Amsterdamissa.

    Kaiken kaikkiaan hääpäivämme (ja itseasiassa koko hääviikko) oli aivan ihana, samoin kuin häämatkamme. Kuluneet kolme viikkoa ovat hujahtaneet aika pitkälti offlinena, satunnaisesti Instagramia päivitellen. Olemme ehtineet O:n kanssa rentoutumaan kunnolla, sekä puimaan ja spekuloimaan aivan kaikkea häihin liittyvää. Minkäänlaista hää-ähkyä ei ole iskenyt, vaan päinvastoin odotan innolla että löydän jossain välissä hetken aikaa istua koneen ääreen, että pääsen käymään aiheita läpi ja jakamaan vinkkejä ja palautetta myös blogin puolella!

    Lähitulevaisuudessa siis tiedossa täyslaidallinen asiaa aina kaksikielisistä häistä hiuksiin, kukkiin, juhlapaikan koristeluun ja luotettavan tiimin tärkeyteen, sekä aivan kaikkeen muuta mahdollista maan ja taivaan välillä. Jääkää kuulolle, sillä tämän rouvan bloggaaminen ei todellakaan lopu häihin!

    Kuva Ida Lohela

     

  • Naimisissa

    Me ollaan onnellisesti naimisissa!!

    Hääpäivämme (ja itseasiassa koko hääviikko) oli aivan uskomaton! Oli ihana nähdä niin monta ystävää ja perheenjäsentä saman katon alla, juhlistamassa rakkauttamme. Kaikki meni tosi hyvin, enkä varmastikaan ole koskaan hymyillyt yhtä paljon. Hääseurueemme muodosti mahtavan tehotiimin mitä tuli järjestelyihin, ja olimme onnistuneet löytämään palveluntarjoajia joita ei voi kuin kehua!

    Palaan kaikkiin näihin aiheisiin kunhan palaamme arkeen häämatkaltamme. Nyt blogi kuitenkin hiljenee muutamaksi viikoksi, jotta saamme rauhassa aloitella elämää avioparina ja puhua häitä ja fiiliksiä läpi Mauritiuksella seikkaillessamme. Instagram tosin päivittynee myös reissussa, eli klikatkaa sinne jos kuvat kiinnostaa!

    En malta odottaa että pääsen jakamaan hääkokemuksiamme!

  • Häämusiikki soi

    Häihin on aikaa himpan yli kuukausi, ja täällä on aloitettu tiukka loppukiri hääsuunnitteluun. Suuret kuviot meillä on jotakuinkin selvillä, joten nämä viimeiset viikot menevät lähinnä käytännön asioiden viilailuun ja pienempiin yksityiskohtiin. Aloitimme urakan miettimällä häiden kirkko-osuutta: millä kielellä toimitus suoritetaan, mikä raamatun kohta ja kuka sen lukee, mitä musiikkia toivomme.

    Saimme vihkipapiltamme häissämme vuorossa olevan urkurin nimen ja yhteystiedot, ja otimme häneen yhteyttä alkuviikosta kun saimme omat musiikkitoiveemme päätettyä. Menemmme hyvin perinteisellä linjalla, joten toiveetkin menivät läpi ilman ongelmia. Valitsemamme virsi oli ainoa kohta musiikkitoiveissa johon liittyi pieni jännityselementti, mutta onneksemme se oli kuin olikin kanttorille tuttu ja tilaisuuteen sopiva!

    Mitä vihkikirkossamme kuullaan?

    Alkumusiikkina, morsiamen astellessa kohti alttaria soi Edward Elgarin Pomp and Circumstance. Melko hidas kappale, mutta todella kaunis ja tunnelmallinen. Uskallan veikata ettei kyyneleiltä säästytä tässä kohtaa.

    Virtenä soi C. Hubert H. Parryn säveltämä Jerusalem DLM -hymni ”And did those feet in ancient time”. Tätä ei löydy suomalaisesta virsikirjasta, vaan anglikaanisen virsikirjan puolelta. Minun puoleni sukua ei ole kirkkokansaa eikä oikein laulajiakaan, joten päätimme valita miehen uskonnollisemmalle ja laulavaisemmalle suvulle tutun virren. Todella kaunis kappale, joka muuten soi myös kuninkaallisissa häissä.

    Poistumismusiikkina tulee olemaan Mendelssohnin häämarssi Kesäyön unelmasta. Klassinen valinta jonka kanssa ei voi mennä metsään.

    Joko musiikkivalinnat on tehty?

     

  • Suomi100 ja Finnish Your Dinner

    Suomen juhlavuosi on upea asia, vaikka välillä tuntuu että siitä mainitaan niin usein että teema tunkee korvistakin ulos. Koska meidän kahden kulttuurin häitämme juhlitaan kotimaassani Suomi100-juhlavuonna, oli luonnollinen valinta että Suomi ja suomalaisuus tulee näkymään myös häissämme. Sattumalta juuri häidemme ajankohtaan osuu myös aivan ihana Finnish Your Dinner -tapahtuma, johon me osallistumme häidemme kautta. Kutsumme hyvän joukon ulkomaalaisia ystäviä ja sukulaisia juhlimaan rakkautta, sekä siinä samalla tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja ruokaan.

    Överiksi teemaa ei tulla häissämme viemään, vaan se tulee näkymään nimenomaan pieninä yksityiskohtina. Tarjoamme suomalaista ruokaa ja juomaa, tuemme parhaamme mukaan kotimaisia pienyrittäjiä, otamme suomalaisia perinteitä osaksi päivän ohjelmaa ja juhlimme kahdella kielellä. Luonnollisesti siinä sivussa salakavalasti myös markkinoimme Suomea vieraillemme.

    Ulkomailta saapuva vierasjoukko on jo innolla suunnittelemassa matkaansa ja kyselemässä suomalaisista tavoista, tottumuksista ja potentiaalisista vierailukohteista. Nyt olisikin hyvä aika jokaisen lukijan kantaa kortensa kekoon ja kertoa mitä/missä/milloin tehdä/nähdä/kokea Suomessa!