Kävelijästä juoksijaksi?

Lenkkeily ja nimeonomaan kävelylenkit ovat aina olleet minulle mieluisa liikuntamuoto. Raitista ilmaa, luontoa, sekä tilaa ja aikaa ajatella. Juokseminen on tuntunut ajatuksena kivalta, mutta kun kunto loppui jo parin valotolpan välin hölkkäilyn jälkeen, hävisi myös motivaatio yhtä nopeasti. Kävelylenkit jatkuivat, mutta juoksun jätin muille. Kunnes jokunen vuosi sitten tajusin, että on ihan ok aloittaa hitaasti ja hiljalleen lisätä juoksuaskelten määrää per lenkki. Jokainen juoksija aloittaa jostain, eikä kukaan katso pahalla aloittelevaa juoksijaa – turha oma häpeä huonosta kunnosta on ainoa asia, mikä estää (juoksu)kunnon kohenemisen. Tämän oivalluksen jälkeen juoksuaskelia on tullut tasaisesti lisättyä jokaiseen lenkkiin, ja nykyään olen jo hyvällä tiellä kävelijästä juoksijaksi.

Saavutin itse yhden ison merkkipaalun muutama viikko sitten, osallistuttuani elämäni ensimmäiseen juoksutapahtumaan sitten ala-asteen pakollisten maastojuoksu- ja yleisurheilukisojen. Kyseessä oli monelle juoksijalle vaatimaton 5k Regents Parkissa, tasaisella alustalla tasaisessa maastossa. Toisin sanoen täydellinen ensikosketus juoksutapahtumiin (mitä nyt kyseessä oli mainostoimistojen väliset kisat, ja kieltämättä vähän stressasi jos en jaksakaan maaliin asti). Kaikki tapahtumaa edeltäneet huolet olivat onneksi turhia, ja jaksoin juosta koko lenkin – vielä ihan kohtuullisessa ajassa!

Parannettavaa toki riittää, mutta onnistuneesta suorituksesta sai taas uutta motivaatiota jatkaa harjoittelua.

Myös juoksutapahtumasta itsestään jäi positiiviset fiilikset. Olen normaalisti lenkkeillessäni yksinäinen susi, enkä kaipaa seuraa treeneihin (paitsi sisko on parasta treeniseuraa), joten monisatapäinen juoksijalauma hieman mietitytti. Loppupeleissä sain kuitenkin pidettyä vauhtia yllä paljon paremmin kun yleensä valitsemalla edestäni juoksijan, jonka vauhti pysyi koko ajan himpan kovempana kuin omani, ja pysyttelemällä tämän kintereillä. Maaliin päästyämme oli ihan pakko käydä kiittämässä tätä tyyppiä ja kertomassa millainen apu hän oli aloittelevalle juoksijalle aivan tietämättään.

Seuraavina tavoitteina onnistuneen vitosen jälkeen on parantaa omaa aikaa, jaksaa paremmin monipuolisemmassa maastossa ja juosta seuraavaksi onnistunut kymppi!

Löytyykö lukijoista muita, jotka ovat matkalla kävelijästä juoksijaksi? Myös vinkit hyviksi todetuista juoksuohjelmista/valmennuksista tai vaikka tekniikkaohjeista otetaan lämmöllä vastaan!

4 thoughts on “Kävelijästä juoksijaksi?

  • Reply Anu / Mielilandia September 9, 2018 at 20:01

    Hienoa, paljon onnea ekasta juoksutapahtumasta! Minäkin ajattelin tosi pitkään samoin kuin sinä, ja en tykännyt juosta, kun aloitin aina liian kovaa eikä se tietenkään tuntunut hyvältä. Kolme ja puoli vuotta sitten aloin seurata todella aloittajille suunnattua Kauneus ja terveys -lehden juoksukoulua (löytynee yhä netistä), mikä sai mut innostumaan juoksusta – tai pikemminkin hölkästä.

    Aloitin sellaisilla parinkymmenen minuutin 3 minuuttia juoksua, 2 minuuttia kävelyä -lenkeillä. Viime keväänä juoksin ekan puolimaratonini, mitä en muutama vuosi sitten olisi monestakaan syystä ikinä uskonut. Juoksu on nykyään mulle tosi rakas harrastus: vertaan sitä aina meditointiin, sillä juostessa pää tyhjenee ja jälkeenpäin on ihanan rentoutunut olo.

    Nyt, kun oon toipumassa flunssasta, odotan ehkä eniten sitä, että pääsen taas puistoon juoksemaan, kun oon kunnolla parantunut. 🙂 Kivaa juoksusyksyä sinne!

    • Reply Laura September 11, 2018 at 09:43

      Kiitos paljon! Tosi kiva kuulla tarinoita onnistumisesta – valaa uskoa siihen että kävelijästä voi oikeasti muuttua juoksijaksi kunhan jaksaa tehdä töitä!

      Tuollaiset ohjatut lenkit taitavat olla seuraavaksi edessä itsellänikin, että saadaan nostettua nykyinen kunto seuraavalle tasolle. Hyvät neuvot ja ohjelmat tulevat siis tarpeesen. Lenkkeily tosiaan on erinomainen vaihtoehto meditoinnille. Aina siinä vaiheessa kun hyvän juoksuflown saa päälle 😀

      Tsempit toipumiseen ja mahtavaa juoksusyksyä myös sinulle!

  • Reply Krista September 13, 2018 at 07:32

    Mulla on jo vuosia ollut työn alla vähän sama muutosprosessi. Kävelen paljon ja lujaa, mutta heti kun vaihdetaan juoksuun, ahdistun ja uuvun. Siksi juoksu ei ole koskaan päässyt säännöllistymään elämässäni.

    Meille heitettiin eilen koulussa erään yrityksen suunnasta tarjous, että tarjolla olisi heidän valmennus+kisapassi ensi kesäkuun Helsingin puolimaratonille. Ujosti kaveriporukan kanssa juteltiin, että siinä voisi olla tavoitetta… huh heijaa, mihinköhän olen lupautumassa? ’:D

    • Reply Laura September 13, 2018 at 21:22

      Kuulostaa tutulta 😀

      Vau mikä mahdollisuus valmennuksen ja kisapassin suhteen! Ehdottomasti lähdette koko porukalla mukaan, ei tuollaisia tarjouksia kovin usein osu kohdalle!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *