Häät = vauva?

Kihloista ilmoittamisen myötä ovat vauvautelut (ja juorut) lisääntyneet huomattavasti. Tavallaan ymmärrän kyselyt, mehän ollaan parhaassa vauvantekoiässä ja elämäntilannekin alkaa näyttää siltä että jälkikasvu voisi sopia kuvioihin. Toisaalta taas ymmärrän myös ihmisten tuohtumisen siitä, että moni olettaa vauvan olevan syynä naimisiin menolle, tai että lapsia pitäisi siunaantua heti häiden jälkeen. Aihe koskettaa monia häitään järjestäviä ja tulevaisuuttaan suunnittelevia, ja siksi haluan hieman avata omia ajatuksiani aiheeseen liittyen, sekä herätellä asiallista keskustelua.

Siinä missä joskus aikoinaan avioton lapsi saattoi olla kauhistus koko suvulle ja yhteisölle, on tilanne nykyään toinen. Perhekuvioita ja järjestelyjä on vaikka minkälaisia, eikä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua perheen perustamiseen ole.

Omalla kohdallamme tärkeää on, että ollaan naimisissa ennen mahdollisia lapsia. Ei siksi, etteikö vakavasti voisi sitoutua ilman nimiä paperissa, vaan siksi, että meille se on helpompaa ja lapsemme saavat kaikki mahdolliset oikeudet, edut, ja mahdollisuudet. Erityisen tärkeää tämä on meille siksi, että me edustamme kahta eri kansalaisuutta, ja asumme ainakin toistaiseksi kolmannessa maassa. Tälläisessä tilanteessa paperityöt ovat aivan loputon suo. Haluamme taata lapsillemme kaksoiskansalaisuuden ja välttää ylimääräistä byrokratiaa, mikä onnistuu helpoiten vanhempien ollessa naimisissa.

Toivomme molemmat että lapsia meille vielä suodaan, mutta milloin, sitä en osaa sanoa. Toivon kuitenkin ettei siitä udeltaisi meiltä tai muiltakaan. Ehkä lapsia ei haluta, ehkä niitä ei voida saada. Ehkä lapsia on menetetty tai vauva on saanut alkunsa yllättäen. Elämäntilanteita on niin monenlaisia, eikä koskaan voi tietää mitä asiassa on taustalla. Asiallisesti aiheesta voi keskustella, mutta koskaan ei pitäisi olettaa, että esimerkiksi häät automaattisesti tarkoittavat että nyt ollaan lisääntymässä.

Millaisia ajatuksia tälläiset oletukset muissa herättävät?

6 thoughts on “Häät = vauva?

  • Reply Anonyymi tammikuu 22, 2017 at 16:28

    Täysin samaa mieltä! Mikä siinä onkin kun aina täytyy työntää nokkansa muiden asioihin? Itse ollaan puolison kanssa oltu yhdessä reilut 5 vuotta ja siitä on yhessä asuttu 4. Kysymykset, utelut ja vihjaukset kihloista/häistä/jälkikasvusta ovat valitettavasti arkipäivää.

    Tavallaan sen ymmärrän kyllä, koska mekin ollaan siinä "parhaassa mahdollisessa iässä", mutta erityisesti kun on hyvin selkeästi ilmaistu, ettei lapsia ole eikä tule, on lievästi turhauttavaa jankuttaa samasta asiasta uudelleen 😀 Ei ole muiden asia todeta minun puolestani, että "kyllä se mieli vielä muuttuu!" – ja entä sitten vaikka muuttuisikin? Sehän on sen ajan murhe, ja edelleen meidän, ei muiden, välinen asia 😉

    Tykkään siitä kun kirjoitat niin rehellisesti ja jalat maassa monesta aiheesta 🙂 Vaikkei itsellä vielä hääsuunnitelmia vireillä olekaan niin on todella mukava ja mielenkiintoista seurailla teidän järjestelyiden edistymistä. Kaikkea hyvää! Minä jatkan seurailua näin anonyyminä. (Kiitoksia muuten anonyymikommentoinnin mahdollistamisesta, valitettavan montaa seuraamaani blogia en pysty lainkaan ilman tunnusta kommentoimaan.)

    – Kukka

  • Reply Katri / Kotonajakaupungilla tammikuu 22, 2017 at 18:31

    Tuo teksti on niin totta!

    Ja nyt kun on naimisissa ja lapsikin niin kysellään siitä seuraavasta lapsesta 😀
    No ei se tai nuo muutkaan kyselyt nyt niin minua häiritse, mutta kyllä ihmiset varmasti itse sitten ilmoittavat näistä asioista, kun heistä siltä tuntuu. Joku ei tosiaan ehkä saa lapsia tai on juuri voinut olla vaikka keskenmeno, niin tuollainen kysymys vielä päälle varmasti tuntuu tosi pahalta.

  • Reply M tammikuu 22, 2017 at 21:17

    Me olemme saaneet yllättävän vähän uteluita osaksemme, vaikka olemme olleet jo 11 vuotta yhdessä ja olemme varmaan jo ylittäneet sen "parhaan lastentekoiän". 😀 Ehkä sukulaiset ovat jo luopuneet toivosta… Mutta tosiaan aika riskaabelia udella tuollaisista asioista, koska ikinä ei voi tietää, millainen tilanne on taustalla.

  • Reply Laura tammikuu 23, 2017 at 12:10

    No niinpä, mikä siinä onkin! Tuo "kyllä se mieli vielä muuttuu" on varmasti yksi inhottavimpia kommentteja – eiköhän jokainen itse tunne omat ajatukset ja parisuhteensa kaikista parhaiten. Ihan niinkuin sanoitkin, turha sitä on muiden päivitellä.

    Kiva kuulla että olet tykännyt blogista! Itsekin olen vuosikausia lukenut blogeja anonyyminä, ja mielelläni sen mahdollisuuden suon muillekin 🙂

  • Reply Laura tammikuu 23, 2017 at 12:14

    Voi että utelut vielä seuraavistakin lapsista! En hoksannut edes ajatella ettei se kysely siihen ensimmäiseen lopu 😀

    Sepä se onkin, kun koskaan ei tiedä mitä toisella on takana. Asiallinen keskustelu ja satunnaiset kysymyksetkin ovat mielestäni ihan ok, mutta jatkuva jankkaaminen ja raskauden merkkien vahtaaminen tai muu on aika kurjaa. Kyllä ne ihmiset yleensä jossain vaiheessa ilmoittavat näistäkin asioista 🙂

  • Reply Laura tammikuu 23, 2017 at 12:19

    Ehkä siellä on tosiaan jo luovuttu toivosta 😀 Tai sitten ne utelut vasta alkavat nyt kun teillä on häät juhlittu..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *