• Juomien määristä

    Häiden alkoholipolitiikka aiheuttaa keskustelua suuntaan jos toiseenkin, ja erityisesti hääryhmissä ja keskustelupalstoilla tunnelma kuumenee herkästi kun toisten valintoja ruoditaan vähän turhan kärkkäästi. Toivottavasti en tällä postauksella heitä itseäni bussin alle, vaan joku häiden alkoholipolitiikkaa miettivä saa tästä jotain irti.

    Olen maininnut täällä jo aiemminkin, että meille ruoka ja juoma on korkealla mitä tulee häiden prioriteetteihin. Haluamme että sekä ruoka että juoma on hyvää, ja molempia on tarjolla riittävästi. Alkoholi kuuluu siis häissämme asioihin joihin olemme valmiita panostamaan. Kieltämättä tässä kohtaa huokaisimme helpotuksesta vaihtaessamme hääpaikan ravintolasta tilaan johon saa tuoda oman pitopalvelun ja ennen kaikkea omat juomat. Siitä kun ei pääse yli eikä ympäri, että Viron viinarallin kautta häiden budjetti pysyy aisoissa huomattavasti helpommin kuin ravintolahintaisia juomia ostellessa. Koska asumme itse ulkomailla, emme päässeet tätä klassikkoreissua toteuttamaan, vaan vanhempani ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi ja kävivät heittämässä keikan Suomenlahden yli. Muita vastaavaa suunnittelevia muistuttaisin myös siitä, että Viron alkoholiverotusta korotetaan tässä ihan lähitulevaisuudessa, eli tarkistakaahan missä välissä reissu kannattaa tehdä jos aiotte selvitä vanhoilla hinnoilla!

    Mitä tulee häidemme alkoholitarjoiluun, alkumaljat ovat asia jonka kohdalla budjetti kärsii suurimman iskun. Olemme nimittäin molemmat suuria samppanjan ystäviä, ja hurjasta litrahinnasta huolimatta haluamme sitä tarjota hääpäivänämme. Tässä kohti onneksi O:n täti, jonka kanssa jaamme rakkauden tätä kuplajuomaa kohtaan, on luvannut avustaa kustantamalla useamman laatikon samppanjaa alkumaljoja ajatellen. Pakko sanoa että olemme äärettömän onnekkaita kaikesta tuesta jota läheisiltämme saamme!

    Ruoan kanssa sen sijaan tarjoamme viiniä sekä vinkkaamme mahdollisuudesta olueen ruokajuomana. Ruokailuun valitsimme pulloviinejä jotka avataan pöytiin, ihan vain niiden helppouden takia. Ja rehellisesti, ovathan ne kiva lisä kattaukseen. Iltaa ja mahdollisia santsilaseja varten sen sijaan varasimme kolmen litran tönkkäviinejä, jotka jemmataan baarin taakse. Kyseinen baari aukeaa ruokailun jälkeen, ja sieltä löytyy viinien lisäksi mietoja juomia sekä cocktaileja. Baarimikko meillä on vielä haussa, eli suositukset alan keikkatyöläisistä ovat enemmän kuin tervetulleita!

    Viron reissua varten yritimme laskeskella riittävän, muttei liiallisen määrän juomia. Pulloviinit hankimme ilmoittautumisten päätyttyä, jolloin selviää tarkemmin juhlijoiden määrä ja sitä kautta alkoholin menekki. Laskukaavana noin puoli pulloa viiniä per aikuinen ruokailun aikana, jonka jälkeen 1 juoma/tunti/aikuinen. Osa toki juo enemmän, osa vähemmän, eli eiköhän se siitä tasaannu. Ja jos jotain jää yli, niin varmasti ottajia löytyy.

    Tässä siis vielä listattuna meidän häidemme alkoholipitoiset juomat:

    • Punaviini x5 3l tönkkä + xx pulloa
    • Valkoviini x3 3l tönkkä + xx pulloa
    • Roseeviini x1 3l tönkkä
    • Olut x10 lavaa
    • Siideri x5 lavaa
    • Lonkero x5 lavaa
    • Gin x4 pulloa
    • Vodka x3pulloa
    • Rommi x2 pulloa
    • Tequila x2 pulloa
    • Salmari x2 pulloa
    • Konjakki x3 pulloa
    • Amaretto x3 pulloa
    • Samppanja

    Eiköhän näillä päästä jo pitkälle, mutta laskeskellaan ja tarkistellaan vielä uudelleen vieraslistan vahvistuttua!

  • Lentäminen hääpuvun kanssa

    Me asumme tällä hetkellä Hollannissa. Häitämme juhlitaan Suomessa. Hääpukuni ostin Kanadasta. Lentäminen hääpuvun kanssa on siis ollut oleellinen ongelma aivan puvun hankkimisesta saakka. Ottaen huomioon, että häät ulkomailla ovat vuosi vuodelta suositumpia, en varmasti ole ainoa joka on pohdiskellut hääpuvun kanssa lentämistä.

    Asiaa on tullut selviteltyä ihan urakalla, ja säästääkseni teidät isommalta vaivalta haluan jakaa tutkimustyöni hedelmät kanssanne. Otin yhteyttä muutamaan lentoyhtiöön kyselläkseni heidän ohjeistustaan puvun kanssa lentämiseen, ja ohjeet olivat melko yhdenmukaiset niin yhtiöden välillä kuin oman kokemuksenikin kanssa.

    Finnairin asiakaspalvelusta osattiin kertoa että hääpuvun saa ottaa mukaan käsimatkatavarana, jos se vain mahtuu annettuihin maksimimittoihin. Puvun kuljetus pukupussissa on ok, mutta henkaripaikkaa ei voida taata ellei lippu osoita bisnesluokan paikoille. Lentokentälle ja lähtöportille saapuessa kannattaa toki kysyä josko henkarista löytyisi tilaa, sillä puku mielellään sinne otetaan mikäli paikka vain löytyy. Kannattaa silti varautua siihen, että puvun joutuu runttaaman istuimen yläpuolella olevaan lokeroon – oman harkinnan mukaan kannattaa siis miettiä haluaako pukua kuljettaa pukupussissa irrallaan vai yrittääkö sitä taiteilla kässärikokoiseen matkalaukkuun.

    Jos puvun joutuu sullomaan matkalaukkuun, on tärkeää tehdä homma huolella, ja kohteessa päästää puku roikkumaan täyteen pituuteensa mahdollisimman pian, sekä suorittaa pieni (tai vähän isompikin) pöyhintä lennon jälkeen. Hääpuvut saa usein viikattua aika nätisti, tai vaihtoehtoisesti rullattua samaan tyyliin kuin makuupussia pakatessa. Ihan sellaisenaan pukua en välttämättä likaiseen matkalaukkuun laittaisi, vaan käyttäisin esimerkiksi lakanaa tai edes pakkauspaperia puvun suojaamiseen.

    KLM:llä lensin puvun kanssa jo kertalleen, ja tuolla reissulla kaikki meni mainiosti. Puku lensi bisnesluokan komerossa vaikka morsian itse istui turistiluokassa. Lentokentällä ja koneessa henkilökunta oli aivan upean ymmärtäväistä ja niin minä kuin pukuni sain osakseni äärimmäisen ystävällistä ja joustavaa palvelua! Kuitenkin myös sieltä suunnalta annettiin samat periaatteelliset ohjeet: puvun saa ottaa mukaan kunhan se mahtuu mittoihin, ja jos tilaa henkarikaapeissa on niukasti voi puvun joutua tyrkkäämään hyllylle tai penkin alle.

    Kummankaan yhtiön kohdalla puvusta ei tarvitse ilmoittaa ennakkoon, joskin niinkin voi tehdä ainakin KLM:n netissä tehtävän check inin kautta tai soittamalla lentoyhtiölle. Loppuviimein kuitenkin se on lentokenttähenkikökunta ja koneen miehistö jotka osaavat asiassa parhaiten auttaa.

    Onko sinulla kokemusta hääpuvun kanssa lentämisestä? Tai onko tämä vielä edessä?
  • Käyttökokemus: timanttisormus arjessa

    Kimaltavan perään olevana koruharakkana olen suurella mielenkiinnolla seurannut vihki- ja kihlasormuksiin liittyvää keskustelua niin netissä kuin oikeassa elämässäkin. Mieltymyksiä on yhtä monia kuin morsiamiakin, mikä on ollut ihana huomata.

    Omaan silmääni/korvaani monessa timanttisormuksia koskevassa keskustelussa on osunut se, että erityisesti isompikivisten sormusten soveltuvuus arkeen on mietityttänyt. Siksi halusinkin jakaa oman kokemukseni näin vajaan vuoden käyttökokemuksella.

    Heti alkuun voin sanoa ettei timanttisormuksesta kannata olla turhan huolissaan arjessa. Se kulkee kyllä mukana, ja siihen tottuu aivan samalla lailla kuin yksinkertaisempaankin rinkulaan. Minulla on kihlassa useampi pikkutimantti ja yksi isompi, korkealle istutettu timantti. Kihlauksen ollessa aivan tuore pelkäsin kamalasti että hukkaan koko sormuksen. Lisäksi minua mietitytti myös se, repiiko timantti vahingossa neuleet rikki, onko sormus tiellä arkihommissa ja kolhiiko sitä koko ajan johonkin. Myönnän, olen jokseenkin kömpelö enkä todellakaan kohtele kallisarvoista sormustani silkkihansikkain. Otan kihlan pois vain suihkussa, urheillessa ja pullaa leipoessa. Kaikesta tästä huolimatta sormus on selvinnyt ainoastaan pienillä pintanaarmuilla, joita ei vain voi välttää kun materiaalina on pehmeä kulta. Tokihan korkea istutus takaa sen, että aina silloin tällöin sormus tarraa johonkin. Toistaiseksi en kuitenkaan ole saanut vielä mitään rikki enkä satuttanut ketään (sulhasen fist bumbeja lukuunottamatta). Hyvin on sujunut niin ruoanlaitto, pyykkivuoren taltuttaminen kuin vaipanvaihtokin.

    Sormukseni on vakuutettu, ja näin tullaan varmasti tekemään myös vihkisormukselle. Onpahan ainakin varasuunnitelma siltä varalta että jotain sattuu, sormus varastetaan tai hukkuu. Mitä tulee huoltoihin, on sormusta tarkoitus käyttää vuosihuollossa taitavan kultasepän luona. Näin varmistetaan etteivät timantit lähde irti omia aikojaan ja sormus pysyy siistinä ja kauniina. Kotihoitona en mitään kummempia rutiineja suorita, vaan ammattilaisen ohjeiden mukaan pesen sormuksen aina silloin tällöin pehmeällä hammasharjalla käyttäen lämpimän veden ja Fairyn yhdistelmää.

    Tietysti se todellinen testi on nähdä miten sormus kestää elämää vuosikymmeniä. Ensimmäinen vuosi on kuitenkin sujunut mainiosti, ja haluaisin sanoa kaikille asiaa pohtiville morsiamille että menkää ja valitkaa juuri se sormus joka saa haukkomaan henkeä joka kerta! Suuremmatkaan timantit eivät estä normaalia elämää, eivätkä ne ole sen alttiimpia häviämään kuin yksinkertaisemmatkaan sormukset!

  • Käsimatkatavarat (pitkällä) lennolla

    Tässä taloudessa reissataan melko usein. Kokemusta niin matkustamisesta, pakkaamisesta kuin jetlagista selviämisestä siis riittää, ja koska aihe on varmasti ajankohtainen häämatkaa tai muuta reissua suunnittelevalle, haluan jakaa parhaat vinkkini teidän kanssanne.

    Aloitetaan käsimatkatavaroiden pakkaamisesta.

    Kässäreinä saa halutessaan ihan julmetun määrän tavaraa mukaan reissuun, toki nesteitä ja teräviä esineitä koskevat rajoitukset huomioiden. Koneessa sen laukun taikka repun useimmin kuitenkin joutuu tuuppaamaan ylähyllylle, joten pakkaaminen on parasta miettiä sen mukaan. Itse lennän useimmiten pelkillä käsimatkatavaroilla, jolloin pakkaan vaatteet, kengät, sun muut reissuun tarvittavat kamat isompaan, mielellään pyörillä kulkevaan matkalaukkuun. Lisäksi pakkaan mukaan pienemmän repun tai laukun, joka sujahtaa mukavasti edessä olevan penkin alle. Tähän pienempään kassiin pakataan kaikki mitä lennon aikana mahdollisesti tarvitaan, sillä erityisesti puolitoisametrisenä hukkapätkänä huojuvassa lentokoneessa tavaroiden kaivelu ylähyllyltä ei ole herkkua.

    Mitä käsimatkatavaroihin pakataan?

    • Kuulokkeet. Lentokoneessa useimmiten joko tarjotaan kuulokkeita tai ne voi ostaa. Harmi vain, että ne ovat järjestäin äärimmäisen epämukavaa kertakäyttökamaa. Omat kuulokkeet siis mukaan jos mielii katsoa elokuvia tai kuunnella musiikkia lennolla. Myös muu elektroniikka on kiva pitää paikassa jossa se saa vähiten tällejä ja on helposti saatavilla tarpeen vaatiessa.
    • Villasukat. Jotain, mistä aina tunnistaa suomalaiset lentokoneessa. Kengät on kiva potkaista jaloista jo ennen kuin päästään ilmaan, ja villasukat pitävät varpaat lämpiminä vilpoisissa koneissa.
    • Koska koneet tuppaavat olemaan vilpoisia, shaali tai paksu neule/huppari on ehdoton. Pidemmillä lennoilla usein saa myös viltin, mutta torkkuessa niillä on taipumusta valua tai muuten elää omaa elämäänsä, joten on kivempi kietoutua omaan lämpimään huiviin tai mukavaan vaatteeseen.
    • Kirja. Leffat ja torkkuminen alkavat aina jossain vaiheessa kyllästyttää. Rakastan in flight magasineja (ihan oikeasti, mun pitkäaikainen toive on että vielä joskus pääsen kirjoittamaan tälläiseen lehteen!), mutta hyvä kirja on loistava lisä pitkän lennon viihdykkeeksi.
    • Evästä. Moni ei tiedä, mutta lentokoneeseen saa ottaa omat(kin) eväät. Itse usein nappaan mukaan hedelmän ja/tai herkkuja kahvin kaveriksi. Myös vesipullo on hyvä – tyhjänä sen saa viedä turvatarkastuksen läpi, ja lentokentältä löytyy vesipiste jossa sen voi täyttää ennen matkaa.
    • Passi sun muut lippulappuset sekä kynä. Siltä varalta, että joutuu lennolla täyttelemään maahantulolomaketta (tai pelaamaan vaikka ristinollaa). Myös passintarkastus sujuisi paljon kivuttomammin jos jokaisella olisi asianmukaiset dokumentit ojennuksessa jo ennen sinne tiskille siirtymistä.
    • Hammasharja ja -tahna, sekä huuli- ja käsirasva on myös hyvä pitää helposti saatavilla. Lentokoneen ilma on kuivaa, ja varsinkin pitkillä lennoilla jo normaalistikin kuiva ja herkkä iho on kovilla. Pitkien lentojen jäljiltä pieni raikastautuminen tekee terää, tapahtui se sitten lentokentällä vaihtojen aikana tai hotellilla kohteessa. 
    • Bonuksena mainitsen vielä rannekellon. Erityisesti lyhyemmillä lennoilla ja halpalentoyhtiöiden kyydissä tykkään pitää rannekellon mukana menossa, jotta pystyn tarkistamaan paljonko matka-aikaa on jäljellä tai mitähän kello on kotona tai kohteessa. Kaikissa koneissa ei nimittäin ole näyttöä mistä tarkistaa.

    Mitä teidän kässäreistänne löytyy lennolla?

  • Palkkaisitko kaverin (hää)hommiin?

    Meidän monen lähipiiristämme tai ainakin tutun tuttuina löytyy osaajia alalta jos toiseltakin, ja hääbudjetin paukkuessa tälläisen ihmisen palkkaaminen reilulla kaverialella varmasti houkuttelee yhtä jos toistakin.

    Näin kävi myös meidän kohdallamme. Pyöritellessämme ideoita hääkutsuihin, sulhanen heitti ilmoille että hänen jääkiekkojoukkueessaan maalia vartioi taitava graafinen suunnittelija. Tutustuimme yhdessä kaverin töihin, ja tykkäsimme kovasti hänen tyylistään. Otimme siis yhteyttä tähän nuoreen suunnittelijaan, ja kyselimme josko normaalisti isoille firmoille työskentelevä graafikko olisi kiinnostunut taiteilemaan hääkutsuja kanssamme. Vastaus oli myöntävä, ja saimme nopeasti sovittua kutsujen tyylistä sekä hinnoista, ja ennakkomaksukin maksettiin. Siitä lähti alamäki.

    Deadlineksi sovittiin helmikuun loppu, ja sitä ennen piti saada nähdä ensimmäinen vedos johon voitaisiin vielä tehdä muutoksia. Kaverista ei kuitenkaan kuulunut pihahdustakaan ennakkomaksun suorittamisen jälkeen, mutta koska kyseessä oli kaveri, aloimme vasta helmikuun loppua kohti kysellä ensimmäisen version perään. Saimme vastauksen kolmanteen sähköpostiimme, ja lupauksen siitä, että viikkoa myöhemmin herralla olisi näyttää ”some good stuff”. Nyt ollaan hyvää vauhtia matkalla kohti huhtikuun alkua, ja kyseinen herra tuntuu joutuneen maan nielemäksi. Emme ole saaneet vastauksia yhteenkään sähköpostiimme saati puheluun. Rehellisesti mieleni tekisi laittaa tulikivenkatkuista viestiä tälle taiteilijasielulle, ja aivan varmasti tämän olisin jo tehnyt jos kyseessä ei olisi kaveri. Asia on nyt sulhasen hoidossa (ja tavallaan hänen ja kaverinsa välinen), joten yritän parhaani mukaan pitää näppini erossa tästä sopasta.

    Kutsut on kuitenkin saatava lähtemään toukokuun alkuun mennessä, joko graafikon avustuksella tai ilman. Saa nähdä kuinka tässä vielä käy, mutta nyt ei kyllä hyvältä näytä.

    Oman kokemuksen ja kauhutarinoiden perusteella en siis suosittele kaverin tai sukulaisen palkkaamista häähommiin. Ei ole kiva jos kaverisuhde kärsii jos ette saakaan mitä haluatte tai mistä on sovittu tai jos jotain muuta ikävää tapahtuu. Ja jos palkkaatte kuitenkin, niin sopikaa edes pelisäännöistä ja aikatauluista kirjallisesti ja mahdollisimman tarkasti. Vielä parempi idea: palkatkaa rautainen ammattilainen.

  • Kiintiövaraus hotelliin

    Puolet vieraistamme saapuu juhlimaan häitämme ulkomailta, ja suuri osa suomalaisistakin tulee ihan muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että niin hääparin kuin monen vieraankin täytyy miettiä majoitusratkaisuja Helsinkiin yhdestä yöstä aina kokonaiseen viikkoon.

    Haluamme tehdä reissusta vieraille mahdollisimman helpon ja mukavan, koska jo toiselle puolelle maailmaa (tai Suomea) matkustaminen on ihan valtavan paljon pyydetty! Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole varaa kustantaa sadan hengen hotellimajoitusta, joten päädyimme siihen, että teemme kiintiövarauksen pariin eri hintatason hotelliin ja suosittelemme vieraita vilkaisemaan myös airbnbn tarjontaa.

    Itse en ole koskaan aiemmin kiintiövarausta tehnyt, joten kasailinkin pari pientä neuvoa varauksen tekoon niin itselleni muistiin kuin muita auttaakseni. Kiintiövarauksen tekemisessähän alkuun pääsee helposti ihan vain kilauttamalla tai laittamalla sähköpostia haluamalleen hotellille.

    Mitä hotellille sitten kannattaa ilmoittaa jo heti alkuun?

    •  Ajankohta
    • Tarvittavien huoneiden määrä
    • Tarve erikoisjärjestelyille

    Näillä kolmella pääsee jo pitkälle. Vastauksena sain hotelleilta hinnat huoneille (usein päivän hintaa alemmat), tiedon mitä yöpymiseen kuuluu (aamiainen, wifi), sekä ohjeet joiden avulla vieraiden on helppo varata huoneensa juuri meille varatusta kiintiöstä, tiedossa olevilla hinnoilla.

    Tarjouksen saatuaan ei tarvitsekaan muuta kuin hyväksyä tai hylätä, sekä ilmoitella vieraille mistä ja miten huoneita on saatavilla. Helppoa!

    Kiintiöt on nyt hoidettu meidän osaltamme, mutta häitä edeltävän yön majoitus ja hääyön varaaminen morsiusparille on vielä työn alla.. Aiheesta ja aikeista lisää myöhemmin!