• Yölennolta toimistolle

    Tiedättehän miten kamalia ovat ne lennot, kun lähdet kohteesta illalla, lennät yli aikavyöhykkeen jos toisenkin ennenkuin saavut perille seuraavana aamuna paikallista aikaa? Nämä kuuluisat ja pelätyt red-eye lennot muuttuvat vielä astetta stressaavammiksi kun lentokentältä pitäisi suunnata suoraan toimistolle.. Viimeisimmän lentokentältä suoraan toimistolle –reissun ollessa vielä tuoreessa muistissa päätin listailla vinkkejä pahimman selättämiseen.

    Valmistaudu henkisesti

    Nuku matka-aamuna vähän pidempään jos mahdollista. Pakkaa huolellisesti. Käy läpi saapumispäivänä tehtävät asiat ja suunnitelmat, ja kirjaa nämä mielellään ylös. Lentokoneessa huonosti nukutun tai pahimmassa tapauksessa nukkumattoman yön jälkeen lunttilappujen arvoa ei pidä vähätellä! Suunnittele aikataulu tarpeeksi väljäksi, ettet joudu juoksemaan hiki hatussa paikasta toiseen.

    Varaa ikkunapaikka

    Ikkunapaikalta ei tarvitse nousta vaikka vieruskaveri pomppisi ylös seitsemästi lennon aikana. Myöskin mahdollisuus nojailla seinään tai ikkunaan lepäillessä on iso plussa, sikäli mikäli tuntemattoman vieruskaverin rinnuksille kuolaaminen ei nappaa. Ikävänä puolena tosin on se, että jos itselle tulee tarvetta nousta penkistä, saattaa vieressä istua kaksi nukkuvaa kaveria, jolloin täytyy päättää yrittääkö tökkiä molemmat hereille vai onnistuisiko kanssamatkustajien yli hyppiminen..

    Siistiydy ennen töiden alkamista

    Ihan niinkuin minätahansa muunakin aamuna. Pidä hammasharja ja muut hygieniatuotteet käden ulottuvilla käsimatkatavaroissa. Kipaise vessaan juuri ennen laskeutumista tai lentokentällä. Vilkaise peiliin ennen lentokentältä poistumista, mutta älä stressaa loputtomiin. Muista, että jo siisti hätäponnari ja kevyt ehostus saavat aikaan ihmeitä.

    Valitse vaatteet oikein

    Suosi mukavia ja ryppyyntymättömiä, mutta siistejä vaatteita tai ota edustusasu mukaan pukupussissa. Tarkista saapuessa ettei sukkahousuihin ole ilmestynyt silmäpakoja tai lentokoneen menu ole luettavissa paidan rinnuksilta. Tarpeen ja tilanteen vaatiessa vaihda vaatteet ennen töihin suuntaamista. Silmälasien käyttäjien kannattaa valita rillit piilarien sijaan edes lentomatkan ajaksi. Korujakin joutaa hyvin lisäilla vasta laskeutuessa.

    Aina ei vain suju

    Ikävä kyllä nämä vinkit eivät toimi taikasauvan heilautuksen lailla, vaan fiilis on usein hieman pollähtänyt vielä seuraavat pari päivää, varsinkin jos aikaero on suuri. Joskus huonoille lennoille ja suunnitelmille ei vain voi mitään. Näillä neuvoilla kuitenkin selviää kohtuullisen kivuttomasti (yö)lennolta suoraan toimistolle. Ja kun ensimmäisestä päivästä selviää kunnialla, voin luvata, etta seuraavat ovat jo helpompia!

  • Työpukeutumisen kulmakivet

    Seurasiko kukaan muu mielenkiinnolla Hesarin työpukeutumisjutun aiheuttamaa some-keskustelua? Mikäli ette tiedä mistä on kyse, kaikki alkoi kun eräs ammattilainen (selvennettäköön että kyseessä oli nainen) kehotti kaikkia työssäkäyviä naisia pukeutumaan hameeseen, värjäämään hiuksensa, hoitamaan kynsinauhansa ja meikkaamaan kauniisti joka aamu. Koska muuten naista ei oteta tosissaan työpaikalla.

    Sanomattakin selvää, että tälläisillä kommenteilla saa somemaailman vihat niskaansa. Erityisesti kun edellisellä viikolla on nostettu #metoo-kampanjan myötä esiin epäkohta toisensa jälkeen mitä tulee naisten kohteluun. Tämän postauksen tarkoitus ei kuitenkaan feministisen asian ajaminen – moni muu on siihen jo ehtinyt keskustelupalstoilla ja sosiaalisen median kanavissa – vaan haluaisin jatkaa keskustelua keskittymällä ihan vaan työpukeutumiseen.

    Teen itse töitä finanssialalla viestinnän ja sisällöntuotannon parissa. Yrityksen määrittelemä pukukoodi on business casual, paitsi asiakkaita ja isoja pomoja tavatessa, jolloin työntekijöillä on pukupakko. Pukukoodia voi tulkinta monella tapaa, joten päivittäin toimistolla tulee nähtyä koko työpukeutumisen kirjo aina farkuista jakkupukuihin. Ammatikseen kirjoittavien joukosta löytyy persoonallisuus jos toinenkin, ja persoonallisuutta usein ilmaistaan myös pukeutumisen kautta. Luoville ammattilaisille tämä usein sallitaan sen kummemmin mukisematta. Toki ne kaikista luovimmat ja taiteellisimmat varmasti myös hakeutuvat ihan muualle kuin suuryritysten leipiin.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hupparit ja joogapöksyt eivät todellakaan kuulu työpaikalle, ellei kyseessä ole liikunta-alan ammattilainen. Siististi pukeutuva, itsestaan huolta pitävä ihminen antaa huomattavasti osaavamman ja uskottavamman kuvan itsestään ja yrityksestä kuin suoraan sängystä revitty sankari.

    Työpukeutumisen ei silti tarvitse olla vaikeaa tai epämukavaa. Oman työvaatekaappini kulmakiviä ovat mustat, harmaat  ja tummansiniset alaosat (hameet ja housut) yhdessä puseron, kauluspaidan tai neuleen kanssa. Hyvin istuva jakku on vielä haussa. Kauniisti istuva, siisti takki täydentää ammattimaista asua ulkona liikkuessa. Kenkien puolesta tykkään avokkaista toimistolla, joskin toisinaan nilkkurit tai ballerinat pysyvät jalassa koko päivän.

    Samantyyppistä peruskaavaa näkyy noudattavan suurin osa työkavereistanikin. Tummia farkkuja näkyy toimistolla siistimpien yläosien kanssa jonkin verran, samoin siisteja arkimekkoja. Tuttujen työkavereiden kanssa hommia tehdessä kukaan ei välitä käytätkö housuja vai hameita, mutta eipä sitä ole voinut olla huomaamatta, että tärkeämpiin tapaamisiiin suunnatessa naisilla on järjestäin hame tai mekko, korkeat korot ja huulipunaa..

    Tiedä sitten onko tässä kyse muiden (miesten) asettamien odotusten täyttämisestä, vai ihan puhtaasti siitä, että naisella itsellään on itsevarmempi olo korkojen päällä tai punaa huulissaan. Itse koen oloni varmemmaksi ja uskottavammaksi hame päällä ja korkokengät jalassa. En koe tarvetta piilotella naiseuttani, töissä tai missään muuallakaan. Haluan työpukeutumisessanikin tuoda esille parhaita puoliani ja kokea oloni viehättäväksi ja mukavaksi. En pukeudu näin miellyttääkseni ketään, mutten myöskään halua pukeutua telttaan tai vaikka housuihin siksi, että joku voisi väärinymmärtää mitä pukeutumisellani viestitän. Jokainen pukeutukoon juuri niinkuin itse parhaaksi kokee, työpaikan ohjeita noudattaen.

    Toinen seikka, joka Helsingin Sanomien artikkelissa nostettiin useaan otteeseen esiin oli se, miten suomalaisten työpukeutuminen on valovuosia muuta Eurooppaa jäljessä. En millään jaksa uskoa, että tämä olisi totta. Suomen kaduilla näkee nykyään varsin hyvin pukeutunutta väkeä. En tosin ole teinivuosien kesätöitä lukuunottamatta ollut Suomessa töissä, eli en ole päässyt tekemaan empiiristä tutkimusta aiheesta. Olisikin mielenkiintoista kuulla millaisia kokemuksia teiltä löytyy työpukeutumisesta Suomessa tai muualla!

    Tämän postauksen myöta haluan haastaa kaikki kertomaan ja jakamaan kuvia omasta työpukeutumisestaan. Mitä puit päälle tänään?